Puoliväliriihen karkean laskelman pohjana oli ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain työmarkkinaneuvotteluita käyviltä työnantajajärjestöiltä, STT:lle kerrotaan.
Valtiovarainministeriöstä todetaan STT:lle, että verovähennysoikeuden poisto työnantajapuolen jäsenmaksuista on erittäin hankala toteuttaa. Vaikeuksia tulee jo esimerkiksi siitä, mitkä järjestöt määritellään työnantajajärjestöiksi ja mitkä ei.
Hallituksen päätös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta on kaihertanut erityisesti työntekijäpuolella, mutta myös työnantajapuolella on epäilyksiä, voiko sitä toteuttaa yhdenvertaisesti. Yritysten vähennysoikeus edunvalvontaansa liittyvissä kuluissa on laaja, ja toistaiseksi työnantajajärjestöille on epäselvää, miten sitä on tarkoitus rajata.
Lue myös: Hallituksen verovähennysviilaus iskee myös työnantajiin – EK:n Häkämies MTV:lle: Yllätys, että tässä paketissa mukana
Valtiovarainministeriössä (VM) valmistellaan vasta luonnosta ratkaisuehdotukseksi. Sen jälkeen ratkaistaan poliittisesti, mihin päädytään. Siihen asti VM on riihikirjauksen varassa, ja se on ympäripyöreä.
Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että verovähennysoikeus poistuu symmetrisesti sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuista ensi vuodesta alkaen. Tämä kasvattaisi verotuloja arviolta 190 miljoonaa euroa, josta työnantajapuolen osuus on VM:n laskelmien mukaan noin 20 miljoonaa euroa.
Laskelmassa pohjana on ajatus, että verovähennysoikeus poistuisi vain työnantajajärjestöiltä, jotka käyvät työmarkkinaneuvotteluita, STT:lle kerrotaan.
– Väistämättä kai siellä on oltava se yksi kriteeri ainakin. Jos nyt ajatellaan, että se koskisi esimerkiksi Keskuskauppakamaria, niin ei se käy mitään työmarkkinaneuvotteluita. Se on yrittäjien yhteinen toimielin, joka tarjoaa erilaisia palveluita ja harjoittaa edunvalvontaa, VM:stä sanotaan.
Laskelma on VM:n asiantuntijoiden mukaan kuitenkin karkea ja vielä hyvin alustava.
Hallituksen esitys pitäisi saada eduskuntaan viimeistään syyskuussa, jotta laki ehtisi ensi vuoden alussa voimaan.
3:23
Lue myös: Ay-liike raivostui aikeista poistaa verovähennysoikeus: "Jälleen hallitus lyö suomalaista duunaria"
VM:ltä ei kannatusta
Ongelma valmistelussa on, että joko ratkaisu olisi todella monimutkainen järjestelmä tai ex-työministeri Arto Satosen (kok.) kuvailema suoraviivainen järjestelmä, joka ei olisi yhdenvertainen, ministeriöstä arvioidaan.
Satonen kirjoitti nettisivuillaan pari päivää hallituksen puoliväliriihen jälkeen, että kyse olisi ay-jäsenmaksun ja elinkeinoelämän järjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeudesta. Tämä tarkoittaisi, että työnantajajärjestöksi tulkittaisiin laajasti myös muun muassa Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari, jotka eivät neuvottele työehtosopimuksia.
Satosen kirjoituksesta on kertonut aiemmin Iltalehti. Satonen sanoo lehdelle omana kantanaan, että tarkoitus on, että verovähennysoikeuden poisto olisi mahdollisimman laaja. Satonenkin kuitenkin painottaa, että tarkkaa esitystä ei vielä ole ja asia kuuluu valtiovarainministeriön tontille.
Ministeriössä ei ole tietoa, mihin Satosen näkemys laajasta määritelmästä perustuu. Riihessä ei asiasta sillä tarkkuudella neuvoteltu.
– Tuntuisi vähän oudolta, että millä perusteella järjestön jäsenmaksut olisivat vähennyskelvottomia, jos se ei osallistu työmarkkinaneuvotteluihin, eräs lähde VM:stä sanoo.
Toisaalta neuvotteluja käyvissä järjestöissä voidaan kokea epäoikeudenmukaiseksi malli, joka koskisi vain niitä.
Valtiovarainministeriö ei kannattanut työnantajajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamista hallitusneuvotteluiden aikaan vuonna 2023. Asiasta päättäminen on kuitenkin poliitikkojen käsissä.
Lue myös: Kokoomusnuoret haluaa puolueen pysyvän kohukampanjan takana – "Ay-liikkeen suuttumisen pelosta ei kannata pyydellä anteeksi"
Ratkaisu on mahdollinen
VM:n näkemys perustui elinkeinoverolakiin, joka lähtee siitä, että tulonhankkimismenot ovat vähennyskelpoisia. Verovähennysoikeuden poisto olisi ministeriön mukaan yrittäjien jäsenmaksusta hankalaa, koska kyseessä on lähtökohtaisesti tulonhankkimisesta aiheutunut meno.
Työnantajajärjestöjen jäsenmaksut kohdistuvat osittain työmarkkinaneuvotteluihin, mutta siellä on hyvin paljon kaikkea muutakin palvelua, mitä yritykset saavat järjestöiltä.
– Siinä on aika iso jännite, VM:stä kuvaillaan.
Joissakin maissa on eroteltu erikseen työmarkkinajärjestömaksusta vähennyskelvottomaksi se osa, joka liittyy työmarkkinaneuvotteluihin. Muut palvelut, joita voisi periaatteessa hankkia konsulttifirmoiltakin, ovat vähennyskelpoisia.
VM:n asiantuntijoiden mukaan se tarkoittaisi kuitenkin äärimmäisen hankalaa rajanvetoa verolainsäädännössä, jos lähdetään tälle linjalle. Yksinkertaisempi ratkaisu pitäisi löytää.
Eri tahoilta on arveltu, että tehtävä olisi jopa mahdoton, ja koska työnantajapuolen verovähennysoikeutta ei pystyttäisi rajaamaan, ei vähennysoikeutta poistettaisi myöskään palkansaajilta.
Poliittisesti olisi todennäköisesti ennen eduskuntavaaleja mahdoton ajatus, että verovähennysoikeus poistettaisiin vain toiselta puolelta eli työntekijöiltä.
Ministeriössä uskotaan ainakin vielä tässä vaiheessa, että ratkaisu on mahdollista löytää. Lopullisesti sen näkee vasta lausuntokierroksen jälkeen.
9:20
Purra: Ongelmia voi rakentaa
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo, että lähtökohta koko työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistolle on symmetrisyys.
Myös hän uskoo, että tekniset yksityiskohdat saadaan valtiovarainministeriössä vastaamaan tätä.
Purra kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä.
– Ongelmia varmasti voi rakentaa pienemmistäkin asioista, varsinkin jos niille on poliittista tilausta, valtiovarainministeri kirjoittaa.