Työntekijöitä edustava SAK jyrähti odotetusti Helsingin Sanomien uutisesta, jonka mukaan Petteri Orpon hallitus aikoo poistaa verovähennysoikeuden ammattiliittojen jäsenmaksuista.
– Jälleen hallitus lyö suomalaista duunaria, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiivistää viestinsä SAK:n tiedotteessa.
Myös työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettaisiin hallituksen suunnitelmassa. Verovähennysoikeus tarkoittaa sitä, että tuloveron perusteena oleva tulo pienenee jäsenmaksun verran. Suunnitelman toteutuessa valtion vuotuiset verotulot kasvaisivat arviolta noin 190 miljoonaa euroa. Sillä rahoitettaisiin hallituksen suunnittelemia veronvähennyksiä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi aiemmin viikolla, että hallitus kaavailee myös tuloveron alennusta. Valtiovarainministeriön mielestä hyvä kasvutoimi olisi suuri- ja keskituloisten palkkaveron keventäminen, mutta palkkaveroa saatetaan keventää myös pienituloisimmilla poliittisen hyväksyttävyyden takia.
Elorannan mukaan työntekijälle tärkeämpiä kuin marginaaliset veronkevennykset ovat ostovoimaa turvaavat palkankorotukset ja työehtosopimukset.
– Työntekijäammateissa ansiot nousevat pääosin ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten vuoksi. On sula mahdottomuus, että hallitus voisi kompensoida tuloveron alennuksella kunnon palkankorotukset. Tänä vuonna monilla SAK:laisilla aloilla palkat nousevat 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia, Eloranta jatkaa.
Elorannan mukaan ay-jäsenmaksun verovähennyskelpoisuus tulonhankkimismenona on yhä tarpeellinen. Elorannan mukaan suunnitelman toteuttaminen "murentaisi ihmisten ja työnantajien kannusteen järjestäytyä".
– Myös pidemmällä aikavälillä duunari kärsisi. Vähennysoikeuden poistaminen voi heikentää järjestäytymisastetta. Sitä kautta heikkenisivät ammattiliittojen mahdollisuudet neuvotella työntekijöille palkankorotuksia ja muita parannuksia jäsenten työehtoihin, Eloranta perustelee.
Elorannan mukaan Orpon-Purran hallitus on hyökännyt koko kautensa ajan työmarkkinajärjestelmää ja erityisesti ammattiyhdistysliikettä vastaan.
– Julkisuuteen se kertoo työmarkkinauudistuksiensa pohjautuvan järjestäytyneisiin työmarkkinoihin ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, mutta käytännön toimet ovat päinvastaisia. Joko hallituksessa ei ymmärretä työmarkkinoiden toimintaa tai sitten hallituksella on suomalaista työntekijää vastaan.
– Jos kasvua, tuottavuutta ja kilpailukykyä halutaan kasvattaa, niin työmarkkinajärjestelmän toimivuus on keskeinen osa sitä. --- Suomessa Orpon-Purran hallitus kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan omassa todellisuudessaan.
Toimihenkilöitä edustavan STTK:n puheenjohtaja Antti Palola katsoo, että suunnitelma ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta jatkaa "ideologista ajojahtia", joka Petteri Orpon (kok.) hallituksella on Palolan mukaan ollut ay-liikettä kohtaan.
– Hallitus jatkaa uskollisesti valitsemallaan linjalla, jonka tarkoituksena on murentaa järjestäytynyt ammattiyhdistysliike, jotta se ei voisi ajaa ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia, Palola kommentoi STT:lle.
– Halutaan mennä takaisin sadan vuoden taakse isäntävallan aikaan.
/All Over Press
STTK:n mielestä ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus tulisi säilyttää, koska järjestö katsoo, että kyseessä on tulonhankkimismeno, joka oikeuttaa verovähennyksen tekemiseen.
STTK:n Palola pitää kaukaa haettuna sitä, että verovähennysoikeuden poiston tarkoituksena olisi osaltaan rahoittaa ansiotuloveron kevennystä ja muita mahdollisia veronkevennyksiä, joista hallitus voi päättää ensi viikon puoliväliriihessä.
– Näen ennemmin, että tämä on ideologinen ajojahti. Ehkä tässä näkyy osittain myös perussuomalaisten heikko menestys kunta- ja aluevaaleissa, niin nyt pitää jollakin tavalla nostaa profiilia ja jatkaa suomalaisten työntekijöiden kurittamista.
Murentaa yhteiskunnan koheesiota
Hallituksen suunnitelma on suuri pettymys, kertoo STT:lle myös korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Tämä voi vaikuttaa välillisesti järjestäytymiseen ja työehtosopimustoimintaan. Tarvittaisiin koheesiota yhteiskuntaan, eikä sitä kannattaisi valtiovallan taholta lähteä murentamaan, sanoo Löfgren.
Hän muistuttaa, että valtiovallalla on velvollisuus edistää työehtosopimustoimintaa. Jos järjestäytymisaste vähenee, voisi se vaikuttaa työehtosopimusten yleissitovuuteen ja murentaa koko järjestelmän perustaa.
– Jos halutaan päinvastoin murentaa järjestäytymistä, vaikutukset voivat olla arvaamattomat. Meillä on tälläkin hetkellä käynnissä työehtosopimusneuvotteluja.
Löfgrenin mukaan ansiotuloverotuksen alentaminen on myös Akavan tavoite. Hänen mukaansa hallituksen olisi kuitenkin viisasta harkita uudelleen, miten ansiotuloverotuksen alentamista lähdetään tarvittaessa kompensoimaan.
Hän myös kyseenalaistaa, alenisiko verotus ylipäätään, jos vähennysoikeus poistuisi.
Suunnitelmissa jo aiemmin
Hallitus suunnitteli verovähennysoikeuden poistoa jo vuonna 2023. Silloin sekä SAK että Akava jäsenliittoineen kommentoivat suunnitelmaa sanomalla, että verovähennysoikeuden poistaminen tarkoittaisi käytännössä palkansaajien verotuksen kiristymistä.
Vuonna 2023 suunnitelma erosi nyt uutisoidusta siten, että se olisi koskenut vain työntekijäpuolta.
Korjaus kello 10.55: SAK korjaa, tämän vuoden palkankorotusprosentti (ei 2,9 vaan 2,5 prosenttia) ja lisätty ensi vuoden palkankorotusprosentti 2,9 prosenttia. Muokattu kolmatta kappaletta, täydennetty tuloveron alennussuunnitelmien taustatietoja. Täydennetty palkansaajajärjestöjen kommentteja kello 14.34.
