Veronalennusten tarpeesta hallituksessa epäselvyyttä – onko kiky kompensoitu palkansaajille?

Epäselvyyttä näyttää olevan esimerkiksi siitä, onko kilpailukykysopimus jo kompensoitu palkansaajille ensi vuodeksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi perjantaina, että kompensointi on jo tehty tälle ja ensi vuodelle, muttei ottanut suoraan kantaa siihen, tuleeko veroja keventää. Kokoomus ja Uusi vaihtoehto eivät maanantaina suostuneet tulkitsemaan kompensaation tarvetta.

– Työmarkkinajärjestöt tekivät kiky-sopimuksen. Pääministeri taas on keskeinen tulkitsija kiky-sopimuksen osalta. En halua lähteä tähän tulkintakeskusteluun mukaan, vaan lähden siitä, mitä hallitusohjelmassa lukee, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Kokkolassa.

Hallituksen linja on, että veroaste ei saa nousta. Orpon mukaan veronalennuksia ei voi kuitenkaan tehdä velaksi. Viime viikolla hän sanoi, että palkkaverotusta on kevennettävä, koska kiky-päätökset uhkaavat kiristää työn verotusta.

Uusi vaihtoehto ajaa kevennystä pieni- ja keskituloisten veroihin. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen veroaste on jo laskenut 44 prosentista 42 prosenttiin. Ryhmän puheenjohtajan Simon Elon mukaan suunta on oikea, mutta sitä on syytä jatkaa.

Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että ilman uusia toimia keskituloisen palkansaajan verotus on ensi vuonna kiristymässä 0,4 prosenttia kiky-sopimuksen maksukorotusten vuoksi.

Uusi vaihtoehto nihkeänä perhevapaauudistukselle

Yksi esille nousseista kiistanaiheista on solidaarisuusvero eli kahden prosentin lisävero suurituloisille. Uusi vaihtoehto asettui maanantaina tiukasti sille kannalle, että solidaarisuusveroa ei tule keventää. Sipilä ei ole ilmaissut kantaansa asiaan, mutta esimerkiksi keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila toivoo, että solidaarisuusveron tuloraja pysyy. Orpon mukaan solidaarisuusveroa voi keventää vain, jos samalla pieni- ja keskituloisille tehdään verohelpotuksia.

Kaikki yli 72 300 euroa ansaitsevat maksavat solidaarisuusveroa määräaikaisesti vuodenvaihteeseen asti, jonka jälkeen alaraja palaa 90 000 euroon, ellei uutta päätöstä tehdä.

Verotuksen lisäksi budjettiriihessä on liuta asioita, joista pitäisi löytää sopu. Maanantaina Uuden vaihtoehdon eduskuntaryhmän kesäkokouksessa kävi ilmi, että ryhmällä ei ole perhevapaiden uudistamiseen halua kuten keskustalla ja kokoomuksella.

– Sinänsä esitys siitä, että jatketaan (perhevapaauudistuksen) selvittämistä, on kohtuullinen, mutta onko sitten mitään järkeä selvittämistä selvittää, pohti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ryhmän kesäkokouksessa Espoossa.

Kokoomus ja keskusta haluaisivat käynnistää vähintäänkin selvitystyön perhevapaista.

Mattilasta uudistus vaatii niin perusteellisen valmistelun, ettei sille jää tällä kaudella aikaa. Uusi vaihtoehto vastustaa etenkin kotihoidontuen keston lyhentämistä, mutta on valmis keskustelemaan tuen määrän porrastamisesta.

Budjettiriihessä pöydällä ovat myös liikennehankkeet. Orpo kritisoi maanantaina liikenne- ja viestintäministeriön esityksiä liikennehankkeista, jotka ilman uusia päätöksiä menevät reilusti yli rahoituskehyksien. Orpon mukaan päätökset väylähankkeista tehdään yhdessä hallituksessa.