Korkeakoulujen uudistuva rahoitusmalli lisää opiskelijoiden paineita ripeämpään valmistumiseen, arvioivat opiskelijajärjestö SYL:n ja kahden yliopiston edustajat STT:lle.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta suurin yksittäinen osuus koostuu suoritettujen tutkintojen määrästä. Lisäksi niitä on palkittu opiskelijoista, jotka suorittavat vähintään 55 opintopistettä vuodessa.
Rahoitusmallin kannustamina yliopistot ovat nostaneet tavoitteen suorittaneiden osuutta. Lukuvuonna 2005–2006 sen sai kasaan 28 % opiskelijoista, viime lukuvuonna 43 %.
Maan parhaimmistoon on kuulunut Itä-Suomen yliopisto, jonka opiskelijoista hieman alle puolet pänttää 55 opintopistettä vuodessa. Lukuun on rehtori Harri Siiskosen mukaan päästy määrätietoisilla toimilla, kuten opinto-ohjauksella ja uusilla suoritustavoilla.
– Etäopintojen ja sähköisten kurssien kautta hekin, jotka eivät ole läsnä paikkakunnalla, voivat viedä opintoja eteenpäin, Siiskonen havainnollistaa.
Tutkinnot yhä yli tavoiteajan
Vuodesta 2021 alkaen rahoitusmalli alkaa palkita yliopistoja opintopisteiden sijaan tavoiteajassa valmistuneista opiskelijoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö perustelee muutosta valmistumisen nopeuttamisella.
Uuden rahoitusmallin ero vanhaan kuulostaa pieneltä. 55 opintopistettä vuodessa tenttivä yliopisto-opiskelija saa kasaan 300 opintopisteen maisteritutkinnon suurin piirtein viiden vuoden tavoiteajassa.
Valmistumistahti ei kuitenkaan ole kovin ripeää. Tilastokeskuksen torstaina julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2012 tutkintonsa aloittaneista yliopisto-opiskelijoista vain 27 prosenttia sai ylemmän korkeakoulututkinnon kasaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Käytännössä tutkinnot voivat venyä, jos opiskelija työllistyy, opinnot takkuavat tai tutkinto on minimirajaa laajempi.