Tekoälyn käyttöön suorastaan kannustetaan tiedonhaussa julkisessa hallinnossa, kerrotaan ministeriöstä.
Generatiivisten tekoälysovellusten käyttö on yleistynyt julkisessa hallinnossa muun muassa tiedonhaussa, ja virkamiehet välittävät tekoälyn tuottamaa tietoa myös kansanedustajille.
Tästä esimerkkinä on STT:n näkemä, valtiovarainministeriön (VM) elokuussa lähettämä sähköpostivastaus kokoomuksen Ville Valkoselle ja muille kansanedustajille.
Valkonen oli puheenjohtajana budjettityöryhmässä, joka neuvotteli sopeutustoimista ennen hallituksen varsinaista budjettiriihtä. Elokuun lopulla annettu vastaus koski kysymystä, joka työryhmässä oli herännyt Ranskan uudesta pikamuotia rajoittavasta lainsäädännöstä. Päättäjille oli epäselvää, oliko Ranskan uuteen lakiin sisältyvä ympäristömaksu vero vai muunlainen maksu.
Lue myös: Uusia tekoälymalleja markkinoidaan käänteentekevinä silloinkin, kun syytä ei olisi – tällaisia ovat olleet oikeasti merkittävät kehitysaskeleet
– (Microsoftin tekoälysovellus) Copilotin mukaan Ranskan ultra-fast fashion -lakiesityksessä veroa ei kutsuta varsinaisesti "veroksi" (taxe), vaan käytetään termiä: ecocontribution. Tämä tarkoittaa ekomaksua tai ympäristöperusteista rahoitusosuutta, jonka tuottajat, maahantuojat tai jakelijat maksavat osana tuottajavastuujärjestelmää (REP), kerrottiin VM:n vero-osaston valmistelemassa vastauksessa, jonka lähetti osastopäällikkö Terhi Järvikare torstaina 21. elokuuta.
"Kysymys poikkeustilanteesta"
Sähköpostitse STT:lle lähettämässään vastauksessa Terhi Järvikare kertoo, että kansanedustaja Valkosen ryhmä halusi pikaisesti tietää, mistä Ranskan lakimuutoksessa oli kyse.
– Ryhmässä nousi esille, että Ranskassa olisi otettu käyttöön pikamuotivero. Siitä haluttiin pikaisesti tietää, että onko kyseessä kaikille Ranskassa myytäville vaatteille tuleva maksu, vai mistä on yleisesti ottaen kyse. Välitin asiantuntijoille pyynnön selvittää tätä hyvin nopeasti, parin tunnin kuluessa. Kyseessä ei siten ollut mikään päätöksentekotilanne, jossa tuon tekstin perusteella olisi aiottu tehdä päätöksiä, vaan asiasta vain haluttiin lisätietoja, Järvikare kirjoittaa sähköpostitse.
Järvikareen mukaan lähteinä käytettiin Ranskan kansalliskokouksen viranomaissivustoa, Ranskan senaatin virallisia sivuja sekä englanninkielistä ESG news -uutissivustoa. Lähteiden tekstejä käännettiin tekoälyn ohella myös tavanomaisilla käännösohjelmilla, ja käännöstä verrattiin englanninkielisten uutissivustojen teksteihin.
– Lakiehdotuksen termistö oli termien vero/maksu osalta hankala, ja siihen hyödynnettiin tekoälyn kääntäjää, Järvikare kertoo.
Asian valmistelija oli ranskantaitoinen, Järvikare kertoo.
– Sähköpostissa oli kysymys poikkeustilanteesta, jossa Ranskan pikamuotilainsäädäntöä koskevasta, vielä keskeneräisestä hankkeesta täytyi kiireellisesti hankkia lisätietoa, kertoi STT:lle sähköpostivastauksessa VM:n vero-osaston arvonlisäverotusyksikön päällikkö Tuula Karjalainen.
"Siitä ei voi tehdä kompromisseja"
Valtiovarainministeriön mukaan tekoälysisällön faktat on tarkistettava eikä tekoälyn käyttö siirrä vastuuta sisällöstä pois virkahenkilön harteilta.
– Faktantarkistus pitää tehdä aina, eli siitä ei oikeastaan voi edes tehdä kompromisseja, kertoo ministeriöiden generatiivisen tekoälyn yhteistyöryhmän pääsihteeri Aleksi Kopponen VM:stä.
Tiedonhankinta, tietoanalyysi ja nopeat käännökset on mainittu hyväksyttyinä käyttötapoina VM:n ohjeistuksessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa.
Lue myös: Brittikunta kopioi pitkän uran tehneen työntekijänsä tekoälyksi
– Lähtökohtaisesti generatiivista tekoälyä jopa kannustetaan käyttämään tiedonhaussa, tulkitsemaan tietoa ja analysoimaan tietoa osana tavallista virkatyötä. Virkahenkilöhän aina vastaa niistä tuotoksista ja analyyseista, Kopponen kertoo.
Asiantuntija mainitsee riskinä sen, että generatiivisella tekoälyllä tuotettu sisältö voi sisältää hallusinointia, eli jopa valheellista tai keksittyä informaatiota, joka tulee kielimallin taustalla olevasta aineistosta tai tekoälyn vääristä tulkinnoista.
Terhi Järvikareen mukaan elokuun sähköpostimenettely noudatti ohjeistusta generatiivisen tekoälyn käytöstä.
– Kuten ohjeessa todetaan, tekoälyn käyttö on sitä vapaampaa, mitä kauempana ollaan päätöksenteosta. Edelleen siellä todetaan, että tekoälyä voidaan käyttää nopeiden käännösten tekemiseen. Lisäksi tekstissä on kerrottu, mikä osa siitä perustuu tekoälyn käyttöön.
Sähköpostissa Copilotin tuottama tieto on sisennetty siten, että se eroaa muusta tekstistä.
– Ei ollut myöskään riskiä siitä, että tekoäly olisi hallusinoinut lainsäädäntötyöhön väärää tietoa, koska ei oltu lähelläkään lainvalmistelua, Järvikare lisää.