Noin 170 suomalaisyritystä harjoittaa yhä Venäjän vientiä. Pakotteiden tarkoituksena ei ole lopettaa kaikkea vientiä Venäjälle, Tulli kertoo.
Virossa pääministeri Kaja Kallasta on vaadittu eroamaan sen jälkeen, kun selvisi, että hänen miehensä osin omistama kuljetusyhtiö on jatkanut kuljetuksia Venäjälle Ukrainan sodan alettua. Vaikka yhtiö ei ole rikkonut pakotteita, Kallaksen puoliso on pyytänyt anteeksi, ja aikoo myydä osuutensa yhtiöstä.
Suomessa noin 170 yritystä vie yhä tuotteita Venäjälle, kertoo Tulli. Ennen Ukrainan sotaa luku oli noin 800.
– Pakotteiden tarkoituksena ei ole lopettaa kaikkea vientiä ja tuontia Venäjältä, vaan vähentää Venäjän kykyä käydä sotaa Ukrainassa. Samalla yritetään huolehtia maailman ruokaturvasta, joten pakotteet eivät koske esimerkiksi elintarvikkeita ja lannoitteita, kertoo Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.
Pakotteiden piirissä on noin puolet tuotteista, joita on aiemmin viety Venäjälle. Elintarvikkeiden lisäksi Suomesta viedään Venäjälle esimerkiksi joitakin koneita ja laitteita.
Yksi suomalaisyrityksistä, jotka harjoittavat yhä Venäjän vientiä on nastoja valmistava perheyritys Turvanasta. Yksi Turvanastan omistajista on eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin (r.) puoliso Ia Adlercreutz.
Ia Adlercreutz on Turvanastan hallituksen jäsen, ja kertoo omistavansa Turvanastasta 10 prosenttia.
– Meidän länsimaiset asiakkaamme vievät tuotteitamme Venäjälle. Me olemme kiinni toimitussopimuksissa, jotka velvoittavat meitä toimittamaan tuotteet sovitusti. Jollemme suoriudu toimitusvastuusta, meihin kohdistuu merkittävät sakot. Sopimukset uusitaan vuoden vaihteessa ja silloin vaadimme klausuulia, jossa tuotteitamme ei enää päädy Venäjälle. Toivottavasti asiakkaamme saavat tuotantolinjansa siirrettyä nopeassa tahdissa Eurooppaan tai muihin länsimaihin, Adlercreutz kommentoi.

