Ulkoministeriön mukaan Baltian maihin kohdistuu nyt painetta, kun Suomen vienti Venäjälle tyrehtyy itärajan sulun myötä.
Suomi ja Venäjä käyvät edelleen kauppaa, vaikka itäraja on kiinni. Osa kaupasta on laillista, osa tehdään Venäjä-pakotteita kiertäen.
– Se on tietysti yrityksistä kiinni, mitä kautta he lähtevät tuotteita viemään nyt, kun itäraja on kiinni. Voisi ajatella, että Baltian maihin kohdistuu nyt logistista painetta, sanoo ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikössä työskentelevä lähetystöneuvos Pia Sarivaara.
Venäjään viedyn tuotteen loppukäyttäjästä ei voi olla aina varma.
Näin pakotteita kierretään
Suomalaisilla yrityksillä on monia keinoja kiertää Venäjä-pakotteita. Omistuksia peitellään monimutkaisilla yritysjärjestelyillä, ja näin kierretään henkilöpakotteita. Vienti- ja tuontikieltoja kierretään häivyttämällä tuotteiden alkuperä.
Tullikoodeja muutetaan tai tuotteiden arvoa muutetaan. Yleistä on myös kierrättää tuotteet kolmansien maiden kautta. Sinne rekisteröidyillä toimijoilla on sopimuksia venäläisviranomaisten kanssa.
– Viranomaiset Suomessa saavat viikoittain havaintoja pakotteiden kiertämisestä, Sarivaara toteaa.
Suomesta saa kuitenkin viedä edelleen joitakin tuotteita laillisesti Venäjälle.
