Itäraja on kiinni, mutta Suomi rahoittaa edelleen Venäjän taloutta – "Viikoittain havaintoja pakotteiden kiertämisestä"

Suomi ja Venäjä käyvät edelleen kauppaa, vaikka itäraja on kiinni. Osa kaupasta on laillista, osa tehdään Venäjä-pakotteita kiertäen. 

– Se on tietysti yrityksistä kiinni, mitä kautta he lähtevät tuotteita viemään nyt, kun itäraja on kiinni. Voisi ajatella, että Baltian maihin kohdistuu nyt logistista painetta, sanoo ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikössä työskentelevä lähetystöneuvos Pia Sarivaara.

Venäjään viedyn tuotteen loppukäyttäjästä ei voi olla aina varma. 

Näin pakotteita kierretään

Suomalaisilla yrityksillä on monia keinoja kiertää Venäjä-pakotteita. Omistuksia peitellään monimutkaisilla yritysjärjestelyillä, ja näin kierretään henkilöpakotteita. Vienti- ja tuontikieltoja kierretään häivyttämällä tuotteiden alkuperä. 

Tullikoodeja muutetaan tai tuotteiden arvoa muutetaan. Yleistä on myös kierrättää tuotteet kolmansien maiden kautta. Sinne rekisteröidyillä toimijoilla on sopimuksia venäläisviranomaisten kanssa.

– Viranomaiset Suomessa saavat viikoittain havaintoja pakotteiden kiertämisestä, Sarivaara toteaa.

Suomesta saa kuitenkin viedä edelleen joitakin tuotteita laillisesti Venäjälle.

– EU:n ja Venäjän välisestä kaupasta vain noin 60 prosenttia on pakotteiden piirissä, huomauttaa Sarivaara.

Lue myös: Matti Pesu: Venäjä saattaa yhä kärjistää itärajan tilannetta: "Pahoin pelkään"

Näitä tuotteita saa viedä laillisesti Venäjälle 

Pakotteiden ulkopuolella ovat muun muassa tietyt lääketieteelliset ja kemialliset tuotteet, elintarvikkeet sekä lannoitteet. Miksi tiettyjä tuotteita saa viedä vielä Venäjälle?

– Yksi näkökulma on se, että mitään humanitaariseen tarpeeseen tarvittavaa ei ole tarkoitus asettaa pakotteen alle. Toisaalta halutaan turvata eri maiden ruokaturva. Suomesta kulkee paljon lannoitteita kolmansiin maihin. Sitten tietysti on se, että kaikista pakotteista pitää päättää yksimielisesti EU:ssa, toteaa Tullin valvontayksikön johtaja Sami Rakshit.

Pakotteita ei haluta kohdistaa laaja-alaisesti väestöön, vaan sotilaallisiin tahoihin, valtionjohtoon ja valtiojohtoon tukeviin tahoihin. 

– Sanoisin, että se on osa pakotepolitiikan perusperiaatteita, sanoo Sarivaara.

Ylivoimaisesti suurin laillinen vienti Suomesta Venäjälle muodostuu kuitenkin junaliikenteen kautta vietävästä kuparikivestä. Lappeenrannan Vainikkalassa kulkee edelleen tavarajuna. Suomi vie Venäjälle kuparikiveä, ja Suomeen taas tulee nikkelikiveä.

Lue myös: KRP epäilee: Suomen kautta viety Venäjälle korkean teknologian tuotteita EU-pakotteiden vastaisesti

Venäjä kasvattaa sotilasmenojen osuutta

Kaiken Venäjä-kaupan voi kuitenkin katsoa epäsuorasti tukevan hyökkäyssotaa käyvän maan sotilaskassaa tavalla tai toisella. Siksi monet suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä jo pelkän mainehaitan vuoksi.

Talousuutistoimisto Bloomberg uutisoi syyskuussa, kuinka Venäjän sotilasmenojen osuus maan bruttokansantuotteessa on kasvamassa tulevana vuonna kuuteen prosenttiin. Se on noin 112 miljardia dollaria. Tänä vuonna osuus on ollut 3,9 prosenttia, kun taas vuonna 2021 osuus oli 2,7 prosenttia.

Tällä hetkellä EU:lla on tekeillä 12 pakotepaketti Venäjää kohtaan.

Korjaus 29.11 klo 22.35: Poistettu Sarivaaran ensimmäisestä sitaatista lause, joka koski tuotteiden sotilaallista loppukäyttöä. Asiayhteys oli virheellinen.

Lue myös: Uudet pakotteet tukevat todennäköisesti Helsingin areenan pakkolunastusta venäläisiltä oligarkeilta