Vienti kasvoi eniten Keski-Aasian maissa, jotka kuuluvat tulliliittoon Venäjän kanssa. Suomen tullilla on tutkinnassa yli 300 epäiltyä rikosta, jossa EU:n asettamia pakotteita on yritetty kiertää.
Suomen ulkomaankauppa Venäjän naapurimaiden kanssa on kasvanut jyrkästi vuonna 2022, kertovat Tullin tilastot. Esimerkiksi vienti Keski-Aasiassa sijaitsevaan Kazakstaniin nousi viime vuonna lähes 250 miljoonaan euroon, jossa kasvua oli 143 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kirgisiaan Suomen vienti nousi suhteellisesti vielä enemmän, sillä vienti kasvoi 3,2 miljoonasta eurosta lähes 30 miljoonaan euroon.
Keski-Aasiaan suuntautuvan ulkomaankaupan kasvu on osunut samalle jaksolle, jonka aikana vienti Venäjälle on tippunut roimasti EU:n asettamien pakotteiden vuoksi.
Pakotteiden piiriin kuuluu laajasti erilaisia tuotteita, kuten rakennustarvikkeita, elektroniikkaa ja tietoteknisiä laitteita.
Lisäksi kiellot koskevat useita tuoteryhmiä, jotka määritellään ylellisyystuotteiksi. Niiden joukossa ovat 300 euron arvon ylittävät vaatteet, harrastusvälineet ja esimerkiksi autojen varaosat.
Vientirajoitukset eivät kuitenkaan koske läheskään kaikkia sähkölaitteita, eikä Tulli ehdi tutkia jokaista rajan ylittävää konttia läpikotaisesti.
Valvonnassa on silti tullut esiin runsaasti aikaisempaa enemmän tapauksia, jossa pakotteita yritetään kiertää. Osa EU:n Venäjä-pakotteista on ollut voimassa jo vuodesta 2014 alkaen.
– Voi sanoa, että aikaisemmin meillä on ollut noin kahdesta viiteen säännöstelyrikosta tutkinnassa vuosittain, niin nyt viime vuonna niitä oli yli 300, sanoo valvontaosaston johtaja Sami Rakshit Tullista.
