Kazakstanista tuli yhtäkkiä Suomelle merkittävä vientimaa | MTV Uutiset
Kazakstanista tuli yhtäkkiä Suomelle merkittävä vientimaa – Tulli epäilee pakotteiden kiertämistä
0:49Tullin Sami Rakshit kertoo, mitkä ovat tyypillisimmät tuoteryhmät, joissa pakotteita yritetään kiertää
Julkaistu 25.02.2023 19:27
MTV UUTISET – Joonas Turunen
Vienti kasvoi eniten Keski-Aasian maissa, jotka kuuluvat tulliliittoon Venäjän kanssa. Suomen tullilla on tutkinnassa yli 300 epäiltyä rikosta, jossa EU:n asettamia pakotteita on yritetty kiertää.
Suomen ulkomaankauppa Venäjän naapurimaiden kanssa on kasvanut jyrkästi vuonna 2022, kertovat Tullin tilastot. Esimerkiksi vienti Keski-Aasiassa sijaitsevaan Kazakstaniin nousi viime vuonna lähes 250 miljoonaan euroon, jossa kasvua oli 143 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kirgisiaan Suomen vienti nousi suhteellisesti vielä enemmän, sillä vienti kasvoi 3,2 miljoonasta eurosta lähes 30 miljoonaan euroon.
Keski-Aasiaan suuntautuvan ulkomaankaupan kasvu on osunut samalle jaksolle, jonka aikana vienti Venäjälle on tippunut roimasti EU:n asettamien pakotteiden vuoksi.
AOP
Pakotteiden piiriin kuuluu laajasti erilaisia tuotteita, kuten rakennustarvikkeita, elektroniikkaa ja tietoteknisiä laitteita.
Lisäksi kiellot koskevat useita tuoteryhmiä, jotka määritellään ylellisyystuotteiksi. Niiden joukossa ovat 300 euron arvon ylittävät vaatteet, harrastusvälineet ja esimerkiksi autojen varaosat.
Vientirajoitukset eivät kuitenkaan koske läheskään kaikkia sähkölaitteita, eikä Tulli ehdi tutkia jokaista rajan ylittävää konttia läpikotaisesti.
Valvonnassa on silti tullut esiin runsaasti aikaisempaa enemmän tapauksia, jossa pakotteita yritetään kiertää. Osa EU:n Venäjä-pakotteista on ollut voimassa jo vuodesta 2014 alkaen.
– Voi sanoa, että aikaisemmin meillä on ollut noin kahdesta viiteen säännöstelyrikosta tutkinnassa vuosittain, niin nyt viime vuonna niitä oli yli 300, sanoo valvontaosaston johtaja Sami Rakshit Tullista.
Pakotteita kierretään väärillä asiakirjoilla
Venäjä muodosti Krimin hyökkäyksen jälkeen vuonna 2015 Euraasian talousunionin, johon kuuluvat Kazakstanin ja Kirgisian ohella Armenia ja Valko-Venäjä. Maat ovat keskenään tulliliitossa, mikä vaikeuttaa niiden välisen tavaraliikenteen valvontaa.
Esimerkiksi Suomesta Kazakstaniin kirjattu rahti kulkee käytännössä Venäjän läpi. Mistä tiedämme, päätyykö Keski-Aasiaan menevä tavara todellisuudessa Venäjälle?
Sami Rakshitin mukaan on vaikea arvioida, kuinka monessa tapauksessa näin todella tapahtuu.
Jotain voi päätellä vientitilastoista, joiden mukaan Kazakstaniin ja muihin Venäjän naapurimaihin menevässä ulkomaankaupassa näkyi suurinta kasvua juuri niissä tuoteryhmissä, joiden vienti Venäjälle on loppunut pakotteiden seurauksena.
Tältä näyttää Tullin takavarikoma laite, joka kuuluu EU:n Venäjän-vientipakotteiden piiriin:
Tulli
Rajavalvonnassa on tullut myös toistuvasti esiin tapauksia, joissa pakotteita pyritään kiertämään.
– Kaikista tyypillisintä on esittää Suomen Tullille, että tavara on menossa Venäjän halki johonkin Keski-Aasian maahan. Ja sitten todellisuudessa esitetäänkin rajan toisella puolella Venäjän tullille vientipaperit, jotka on tarkoitettu siihen, että tavarat jäävät Venäjälle. Muita tapoja on esimerkiksi piilotella kuljetettavan tavaran todellista luonnetta, Rakshit sanoo.
Suomi edistää vientiä Kazakstaniin, kokoomusedustajat vaativat tiukempaa valvontaa
Venäjän-viennin supistuminen on luonut suomalaisyritykselle tarpeen keksiä uusia vientikohteita.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) vieraili helmikuun lopulla Kazakstanissa ja Uzbekistanissa suomalaisen yritysdelegaation kanssa.
Mukana oli kymmenien yritysten edustajia, jotka toivovat löytävänsä rikkaiden luonnonvarojen alueelta uutta liiketoimintaa esimerkiksi energiatekniikan ja koulutuksen alalta.
Samaan aikaan EU-komissio valmistelee uutta, järjestyksessään jo kymmenettä Venäjään kohdistuvaa pakotepakettia, jolta odotetaan järeämpiä työkaluja myös kolmansien maiden kautta tapahtuvan pakotteiden kiertämisen estoon.
Kansanedustajat Jari Kinnunen (kok) ja Jukka Kopra (kok) tekivät jo aikaisemmin helmikuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa vaadittiin hallitukselta tiukempia toimia asiassa.
Suomen Venäjän vienti putosi loppuvuonna 2022 yli 700 miljoonaa euroa alkuvuoteen verrattuna.
Se on kokonaisuutena paljon suurempi kuin summa, jolla Keski-Aasian vienti kasvoi.
Silti tilastoissa näyttää erikoiselta, että Suomen vienti kasvoi vuoden lopulla eniten Kazakstanin ja Kirgisian ohella Uzbekistanissa, Armeniassa ja Georgissa.
– Kaikki ei ole pelkkää viennin edistämisen onnistumista, toteaa Tullin Sami Rakshit.
