Miltä näyttää EU:n, Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyö Trumpin jälkeisenä aikana? Suurlähettiläs MTV:lle: Nyt on aika murtaa jäätä

2:42
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden suhtautuu Venäjään edeltäjäänsä tiukemmin – suurlähettiläs Mikko Hautala arvioi Yhdysvaltain ja muun maailman suhteita Bidenin aikana

Donald Trumpin jälkeen EU:n ja Yhdysvaltain suhteissa voidaan päästää helpotuksen huokaus. Trumpin nollasummapelissä Bryssel ja erityisesti Saksa olivat arvottomassa roolissa. Joe Biden on palannut kansainvälisen yhteistyön ja liittolaisuuden puitteisiin. Ristiriitoja silti on, mukaan lukien suhteet Kiinaan ja Nord Stream 2 -kaasuputkeen.

Suomi oli hyvissä väleissä Yhdysvaltoihin Trumpin aikana. Saman siteen odotetaan jatkuvan. Suomi muun muassa haluaisi olla mukana uudistamassa Yhdysvaltain pientä ja vanhaa jäänmurtajalaivastoa.

Suomella on ainakin vertauskuvallisesti näköalapaikka Yhdysvaltain politiikan ytimeen.

Nimittäin lukuisten eri maiden edustustojen alueella Washingtonin Embassy Row’lla, Suomen 1994 valmistunutta suurlähetystöä vastapäätä on laivaston observatorio. Sen alueella on myös varapresidentin virka-asunto.

Talo on tätä kirjoittaessa pienen päivitysremontin alla, mutta kun Kamala Harris sinne muuttaa, hänen autoletkansa tuskin jää huomaamatta.

Yhdysvaltain hyvin suuri laivasto seilaa lähes kaikilla merillä. Yhä tärkeämmäksi käyvällä, ympäristöllisesti herkällä arktisella alueella se kuitenkin on resursseihinsa nähden kääpiön asemassa, ainakin pinnalla kulkevissa aluksissa.

Suomalaisilla osuus Yhdysvaltain tulevissa jäänmurtajissa

Jäänmurtajatilanne on surkea. Yhden lähteen mukaan niitä on Yhdysvaltain rannikkovartiostolla yksi, toisen mukaan kaksi kappaletta. Venäjän jäänmurtajia on kymmeniä, ja Kiinan telakoillakin käy tohina. 

Suomi on vuosia toivonut kauppaavansa Washingtonille omaa kylmien vesien osaamistaan. Yhdysvalloille jäänmurtajatkin ovat strategisia laitteita, joten niitä ei hevin anneta muille tehtäviksi.

Työkalupakkia ei kuitenkaan kannata paiskata avantoon, uskoo Mikko Hautala, Suomen suurlähettiläs Washingtonissa.

– Sikäli kun Yhdysvallat rakentaa ne itse, niin joka tapauksessa suomalainen meriteollisuus on lähes väistämättä kumppanina näissä asioissa. Riippuen vähän eri valinnoista, suomalaisen meriteollisuuden osuus myös Yhdysvalloissa rakennettavista jäänmurtajista voi olla jopa kymmeniä prosentteja laivan arvosta.

Entä jos Suomen hornetit eivät tulekaan Yhdysvalloista?

Hautalan mukaan Suomi on meriteollisuutensa kanssa tiiviissä yhteyksissä Atlantin toiselle puolella.

Maiden kahdenväliset suhteet ovat hyvät, Yhdysvallat on Suomelle tärkeä aina kaupasta ja puolustusyhteistyötä tieteeseen ja tutkimukseen.

Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton tai Venäjän presidenteilläkin on ollut silloin tällöin tapana pitää kohtaamisiaan Helsingissä.

Donald Trump ja Vladimir Putin tekivät niin heinäkuussa 2018. Ulkoministeri Pekka Haavisto on tarjonnut maatamme Joe Bidenin ja Putinin väliseen huippukokoukseen, jos sellainen herroille sopisi.

Sitten ovat vielä ne hävittäjät. Suomen hankintapäätös lähestyy, nykyiset yhdysvaltalaiset sotakoneet pitää uusia. Tarjolla olevista kaksi on nykyisten Hornetien kotimaasta, kolme eurooppalaisia.

Mitä jos Suomi valitsee tällä kertaa lähempää, vanhalta mantereelta? Hautala vakuuttaa, että tämä ei sotke kahdenvälisiä suhteita.

– Kun on viisi ehdokasta, niin joku jää niin sanotusti rannalle soittelemaan. En kuitenkaan usko, että sillä olisi minkäänlaista negatiivista vaikutusta meidän suhteisiimme, jos hävittäjät tulevat jostain muualta kuin Yhdysvallloista.

Hautalan mukaan Yhdysvallat arvostaa Suomen panostusta omaan puolustukseen. Ja jo nyt Suomi on niin lähellä puolustusliitto Natoa, kuin ulkojäsen oikeastaan voi olla.

Kaasuputki ei isoin asia

Ja sitten on vielä Nord Stream 2-kaasuputki, joka on valmistumassa, elleivät isot voimat jäädytä sitä.

Suomelle keskeistä huolta putkeen liittyen aiheuttavat ympäristökysymykset. Kaikki Itämeren valtioista ei ole samaa mieltä, vaan liputtavat Bidenin korostamaa turvallisuutta ja EU:n jäämistä liikaa sidoksiin Venäjään.

Biden on mediatietojen mukaan ehdottanut, että putkeen tulisi hana, josta kaasuntulo saataisiin tarvittaessa pysähtymään. Saksa, joka on putken toinen pää, ei asiasta ole ilahtunut, mutta Washington ja Berliini käynevät tästä vääntöä kulisseissa.

– Se on lähinnä energiaturvallisuuskysymys, ennen kaikkea Saksalle, EU:n osalta me olemme jo vuosia pyrkineet monipuolistamaan energiahankintoja, ja varmasti tämä jatkuu. Tällä hetkellä en näe, että siitä muodostuisi EU:n ja Yhdysvaltain suhteissa yksittäinen kaikkea muuta määräävä tekijä, vaikka varmasti se pysyy asialistalla, Hautala arvioi.

Kiina on EU:lle ja Yhdysvalloille keskeinen markkina

EU:n ja Kiinan väliset kauppasuhteetkin nousevat Bidenin kanssa kädenvääntöpöydälle.

Molemmille Kiina on keskeinen markkina, mutta ainakin retoriikan tasolla ihmisoikeudet ovat ärhäkämmin esillä Washingtonissa kuin EU:ssa. Ja onhan Yhdysvallat myös asettanut pakotteita uiguurien kohtelun ja Hongkongin demokratiaponnistelujen tukahduttamisen seurauksena.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja