Lännen ja Venäjän suhteet eivät palaa normaaliksi pitkään aikaan, ja Venäjä on menossa aina vain huonompaan suuntaan, arvioi entinen pääministeri Paavo Lipponen MTV Uutisten haastattelussa.
Lipposen mukaan Ruotsin Nato-jäsenyyden lykkääntyminen heinäkuun Vilnan-kokouksen jälkeiseen aikaan näyttää Naton kannalta huonolta. Suomen EU- ja ulkopolitiikkaan liittyen hän toteaa, että presidentin ja pääministerin valtaoikeuksia on tarkasteltava.
Viime helmikuussa entinen demaripääministeri Paavo Lipponen arvosteli tiukasti Yhdysvaltoja eikä Turkkia siitä, että Suomen Nato-jäsennys oli juuttunut Ankaran ja Unkarin valtapalatseihin.
Pitkän linjan atlantisti Paavo Lipponen ryöpytti talvella Yhdysvaltoja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyspolkujen kuoppaisuudesta. Suomen Atlantti-Seuran tilaisuudessa Valtionarkistossa Helsingissä puhunut Lipponen on yhä samaa mieltä.
– Se oli Yhdysvaltain vastuulla ensisijaisesti. Tämähän on täysi farssi, pitää kysyä, että mikäs tällainen Nato on, johon ei kelpaa oleellinen vahvistus pohjoisesta.
Lipponen, 82, ei halunnut arvuutella, jatkaako Turkki Ruotsin jäsenyyden jarruttamista, erityisesti jos Recep Tayyip Erdogan jatkaa presidenttinä vaalien jälkeenkin.
– Se nähdään, mutta miltä näyttää, jos (Naton) Vilnan-kokoukseen mennessä Ruotsia ei hyväksytä. Se ei näytä hyvältä Naton kannalta.
Suomi on toivonut, ettei se päätyisi Naton Hollannissa sijaitsevan Brunssumin yhteisoperaatioesikunnan alaisuuteen, vaan Yhdysvalloissa Norfolkin tukikohdassa sijaitsevan päämajan alle. Norfolkin joukkoon kuuluvat muun muassa Yhdysvallat ja Britannia, ja Suomi katsoo, että nämä suuret sotilasvallat tukisivat Suomellekin tärkeää arktisen alueen turvallisuutta.