Trumpin tapa löytää viholliset läheltä ja ystävät kaukaa voi toteutua Helsingissä. Kun Nato-liittolaiset, Saksa etunenässä, näyttävät olevan melkeinpä vihollisia, niin olisiko Trumpin venäläisestä virkaveljestä sitten ystäväksi?
Kun Trumpilta kysyttiin tiistaina Eurooppa-matkan lähtöpressissä, onko Venäjän presidentti Vladimir Putin ystävä vai vihollinen, Trump vastasi diplomaattisesti, että hän ei kykene sanomaan kumpaa Putin on, mutta lisäsi sitten, että Putin on hänelle "kilpailija".
Vastausta ennen Trump oli sanonut, että "Eurooppa käyttää Yhdysvaltoja hyväksi", jolla hän viittasi omasta mielestään eurooppalaisten liian vähäisiin Nato-maksuihin ja Yhdysvalloille epäedulliseen kauppatasapainoon.
Päästyään Eurooppaan Trump otti silmätikukseen erityisesti Saksan, joka lyhyesti tulkittuna antaa rahansa Venäjälle (ostamalla öljyä ja kaasua), kun sen pitäisi antaa rahansa Yhdysvalloille (ostamalla amerikkalaisia tavaroita ja helpottamalla Yhdysvaltain Nato-kustannuksia).
Tosin vielä saman päivän aikana Trump kehui Merkeliä ja Saksaa ja Natokin hyväksyi kommunikean, jossa luvattiin apua kaikille tarvitseville.
Trump ja Putin tekevät Helsingissä diilejä
Helsingissä maailman mahtavimman valtion päämies tapaa siis kilpailijan, jonka kanssa pitäisi tehdä diilejä yhdestä jos toisestakin asiasta. Diilejähän tällaisissa kokouksissa on aina tehty, sillä se on kokousten tarkoitus.
Merkittävin diili olisi tietenkin resetoida maiden väliset suhteet, kuten vuonna 2009 tuolloinen ulkoministeri Hillary Clinton yritti tehdä Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kanssa.
Uutiskuvissa Clintonilla oli lasten lelulta näyttävä laatikko, jossa oli niin sanottu resetointi-nappula. Resetointi tarkoittaa diplomaattikielessä puhtaalta pöydältä aloittamista. Resetointi epäonnistui eikä ihme, sillä lelulaatikossa ollut reset-sana oli käännetty venäjäksi vahingossa sanalla "ylikuormitus".
Tempauksen jälkeen Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet alkoivat todellakin ylikuormittua muun muassa Krimin, Itä-Ukrainan ja Syyrian tapahtumien vuoksi.
Sitten tulivat vielä väitteet, että Venäjä sekaantui Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
Niinistö uskoo maailmanrauhaan
Presidentti Sauli Niinistö antoi keskiviikon Kymmenen uutisissa ymmärtää, että mitään Euroopan kannalta huonoja diilejä ei olisi tulossa. Sellaisiakin kun on epäilty.
Niinistö sanoi olevansa kohtuullisen optimistinen ja uskovansa, että myöhemmin Helsingin huippukokouksesta muistetaan, että "siellä Pohjolassa ne kokoontuivat ja maailmanrauha siitä vähän parani".
Toivotaan näin!
Kokous alkanee ilman avustajia
Trumpin - sanoisinko - epävakaata käytöstä pidetään vaarallisena, koska hänen avustajansakaan eivät aina pysy perässä presidenttinsä ajatuksenjuoksusta. Trump kun saattaa tehdä diilejä, jotka ovat kauniisti sanottuna yllättäviä.
Mikä pahinta, Trump haluaa aloittaa kokouksen Putinin kanssa ilman avustajia, joten presidentit voivat keskenään sopia vaikka mitä diilejä, mistä ei jää jälkimaailmalle kuin vaitiolovelvollisuuden omaavien tulkkien muistikuvat ja tietenkin presidenttien tahtotila.
Koko Trumpin presidenttikauden ajan on pohdittu sitä, minkälaiset välit Trumpilla oikein on Putinin kanssa. Trumpilla ei ole ollut tapana arvostella Putinia eikä Venäjää kuin välillisesti.
Amerikkalaistoimittaja Steve Benen kysyi Trumpilta Sauli Niinistön Washingtonin vierailun yhteydessä vajaa vuosi sitten, onko Venäjä turvallisuusuhka, kun se lennättää Itämerellä sotilaskoneitaan ilman transpondereita. Trump vastasi sanatarkasti näin: Mielestäni monet maat ovat valitettavasti turvallisuusuhkia, etenkin kun katsoo nykyistä maailmanmenoa.
Tällaisia Venäjän uhkaa vähätteleviä vastauksia täällä Pohjolassa ja etenkin Baltian maissa pelätään. Venäjän sotilaallinen toimeliaisuus Itä-Ukrainassa ja Krimin miehittäminen johtivat tosin siihen, että Nato toi joukkojaan Baltian maihin.
Nato-maista Viro on muuten niitä harvalukuisia maita, jotka käyttävät sotilasmenoihin vaaditut kaksi prosenttia kansantuotteestaan. Nykyisin näihin maihin kuuluu myös Latvia.
Natossa valmistauduttu huonoimman vaihtoehdon mahdollisuuteen
Kreml on ollut raivoissaan Naton toimeliaisuudesta "Venäjän takapihalla" ja Venäjällä on verrattu Baltian tilannetta siihen, että Venäjä toisi ohjuksia Meksikoon.
Todellisuudessahan Baltian maat ovat EU:n ja Naton jäseniä, joten mitään Venäjän takapihaa ne eivät enää ole, vaikka Venäjällä on pitkä perinne puhua "lähiulkomaista" ikään kuin tiettyjen maiden pitäisi kumartaa Venäjälle syvempään.
Uutistoimisto Reutersin haastattelemien kahden Nato-diplomaatin mukaan Natossa ollaan valmistauduttu niin sanottuun Helsingin huippukokouksen "huonoimman vaihtoehdon malliin", jonka mukaan Trump lupaisi keskeyttää Baltian maiden avuksi suunnattuja harjoituksia tai lupaisi Nato-joukkojen poistuvan Baltian maista eräänlaisena hyvän tahdon eleenä Putinille.
Virossa ja muissa Baltian maissa muistetaankin vielä presidenttiehdokas-Trumpin kommentit, joissa hän väheksyi Baltian maiden puolustamista.
Suurvallat tulevat ja menevät
Trump ja Putin tapaavat Helsingissä (ainakin jonkin aikaa) entisessä Venäjän keisarien palatsissa, jonka suunnitteli alun perin ruotsalainen arkkitehti vuonna 1814. Venäjä oli jo tuolloin suurvalta, kun taas Yhdysvallat oli vasta 38 vuotta itsenäisenä ollut, 8-miljoonainen pikkuvaltio.
Vaikka neuvottelujen puitteet Helsingissä ovat täynnä Venäjän historiaa, Trumpille on varmasti kerrottu täkäläisten merkittävästä panoksesta Yhdysvaltain itsenäistymiskehityksessä.
Rautalammilta kotoisin olleen Martti Marttisen lapsenlapsenlapsi John Morton antoi nimittäin perimätiedon mukaan ratkaisevan äänen, kun Yhdysvaltain itsenäistymisjulistus annettiin. Sittemmin Morton oli kirjoittamassa Yhdysvaltain perustuslakia.
Nyt Yhdysvallat on maailman rikkain, väkiluvultaan yli kaksinkertainen Venäjään nähden ja sotilaalliselta mahdiltaan ylivoimainen valtio maailmassa.
Aseistariisuvaa neuvottelua
Rahassa mitattuna Venäjän sotilasmenot ovat vain runsas kymmenesosa Yhdysvaltain asemenoista, mutta silti Venäjä käyttää kansantuotteestaan huomattavasti Yhdysvaltoja enemmän rahaa asekalustoon.
Tämä myös köyhdyttää kansaa ja eläkeikää ollaankin korottomassa, jotta rahaa säästyisi.
Molemmat maat ovat viime aikoina pullistelleet etenkin ydinaseillaan. Trump on puhunut maansa ydinaseistuksen uusimisesta. Viime vuonna Trump sanoi Reutersille, että jos maailman maat haluavat ydinpommeja, Yhdysvalloilla pitää olla niistä parhaimmat.
Putin puolestaan kertoi maaliskuussa uusista ydinaseista ja varoitti länsimaita, että näiden on otetteva nyt huomioon "uusi todellisuus". Putinin uusien ydinaseiden esittelyanimaatiossa venäläisohjukset osuivat Floridan näköiseen maapalaan. Floridassa on suosittujen turistikohteiden lisäksi Trumpin Mar-a-Lago-vapaa-ajankartano, joten ehkä viesti oli haluttu kertoa amerikkalaisille selkokielellä.
On oletettu, että Trump ja Putin puhuvat Helsingin kokouksessa tästä uudesta asevarustelusta. Maiden välinen viimeisin ydinaseiden rajoitussopimus Uusi Start on päättymässä vuonna 2021 ja maiden pitäisi pohtia sopimukselle jatkoa. Mahdollista aiesopimusta aseriisunnasta pidettäisiin voittona molemmille - ja lisäksi rahaa säästyisi rutkasti.
Sanktioita, Syyriaa, Ukrainaa
Neuvottelujen todennäköisellä asialistalla on aseriisunnan lisäksi lukuisia kysymyksiä, joista voidaan käydä kauppaa puolin ja toisin. Venäjä haluaa, että Yhdysvallat peruuttaisi Venäjälle asettamiaan sanktioita. Venäjä myös haluaa, että Yhdysvallat lopettaa tai ainakin vähentää Ukrainan tukemista - Yhdysvallat on viime vuosina antanut Ukrainalle miljoonia dollareita sotilaallista tukea.
Venäjä tietenkin toivoo myös, että Yhdysvallat hyväksyisi Krimin valtauksen. Trump aiheutti G7-kokouksessa kesäkuussa hämminkiä, kun hän kokouslähteiden mukaan olisi sanonut, että Krim on osa Venäjää, koska kaikki siellä puhuvat venäjää.
Spekulointi Yhdysvaltain Krim-tulkinnoista päättyi ainakin virallisesti, kun Valkoinen talo ilmoitti Venäjän vastaisten pakotteiden olevan voimassa, kunnen Venäjä luopuu Krimistä. Tästä huolimatta epäilys jäi voimaan. Kun asiasta kysyttiin torstaina Nato-kokouksen päätöslehdistötilaisuudessa, Trump tyytyi toistelemaan, että Venäjä valtasi Krimin Obaman silmien alla, ei hänen.
Yhdysvaltain toivelistalla on Ukrainan sodan päättyminen jonkinlaiseen neuvottelutulokseen. Yhdysvallat myös haluaa, että Venäjä käyttäisi vaikutusvaltaansa Syyriassa siten, että Iranin vaikutusvalta alueella vähenisi. Tämä on etenkin Yhdysvaltain kumppanin Israelin toive. Sekä Yhdysvallat että Israel ovat kallistuneet sille kannalle, että presidentti Bashar al-Assadia ei saada pois vallasta.
Perimmäisenä tavoitteena maailmanrauha
Jos Helsingin kokouksen tulokset jäävät laihoiksi, maat voivat kuitenkin sopia diplomaattien lukumäärän palauttamisesta lähemmäksi entistä laajuuttaan. Tällä olisi tuskin suurtakaan vaikutusta käytännön politiikkaan, mutta se ainakin näyttäisi siltä, että jotain on saatu aikaan.
Yhdysvalloissa Trumpin vastustajat haluavat, että Putin laitettaisiin koville Yhdysvaltain vaaleihin sotkeutumisesta mutta Trump on tuskin kovinkaan kiinnostunut ottamaan tällaista kysymystä esille.
Putinin vastauskin olisi varsin yksinkertainen: Ei sotkeuduttu vaaleihin.
Entä mikä on Trumpin "perimmäinen tavoite" Helsingissä? Asiaa kysyi suomalaistoimittaja Kreeta Karvala Nato-kokouksen tiedotustilaisuudessa torstaina. Trump innostui kysymyksestä ja vastasi, että lopullinen tavoite on maailmarauha, ydinaseiden hävittäminen maailmasta, sotien poistaminen, tautien eliminointi ja niin edes päin.
Entäpä Suomi ja Helsinki
Huippukokous tuo lisärahaa turismiteollisuudelle kuten hotelleille ja mansikanmyyjille. Helsingin nimikin saattaa jäädä jonkun kaupunkilomista pitävän keskieurooppalaisen muistiin. Kun vielä sään on luvattu olevan helteinen, jää televisiokuvistakin hyvä fiilis: Siellä pohjolassa ei kävelekään jääkarhuja kaduilla.
Huippukokousta seuraa noin 1500 median edustajaa yli 60 maasta. Luvussa on mukana myös suomalaiset mutta varmasti kuvia Helsingistä päätyy hyvinkin eksoottisten maiden tiedotusvälineisiin. Toimittajat saavat ilmaiset pääkaupunkiseudun bussiliput, joten he voivat hyvinkin tehdä kokouksen lisäksi juttuja esimerkiksi Helsingin toimivasta joukkoliikenteestä.
Suomi on päässyt jo monella tavalla esille kansainvälisessä lehdistössä - ja etenkin Suomen asema maailmankartalla. Vaikka me haluamme kovasti sanoa, että olemme liittoutumaton EU-maa, monessa ulkomaisessa lehdessä on korostettu Suomen olevan puolueeton.
Meillähän "puolueeton"-sanalla on ikävä kaiku menneiltä ajoilta, kun Suomi vakuutti puolueettomuuttaan vaikka todellisuudessa olimme YYA-suhteessa Neuvostoliiton kanssa. YYA tarkoittaa sopimusta ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta. Se oli sopimus, jonka Suomi sodan jälkeen sopi Neuvostoliiton kanssa.
Suomettuminenkin on jo otettu esille, kun New York Timesin kolumnisti Roger Cohen kertoi lehdessään maanantaina, että Trumpin johtaman Yhdysvaltain suomettuminen on saatettu melkeinpä loppuun. Tällä kirjoittaja tarkoitti, että Yhdysvallat ei asetu poikkiteloin Venäjän kanssa, kuten suomettunut Suomikaan ei asettunut Neuvostoliiton kanssa kylmän sodan aikana.
Sanan keksivät alunperin saksalaiset kuvaamaan Suomen kansainvälistä asemaa. Suomessa käsitettä pidettiin suurena loukkauksena ja väärinymmäryksenä.
Suomi itse on halunnut profiloitua harmaaksi alueeksi - ainakin jos päättelee jotain tilaisuuden virallisesta logosta, jossa on kolme palloa: sininen, harmaa ja punainen ja päällä teksti #Helsinki2018.
Mutta harmaitahan me olemmekin - ainakin Putiniin ja Trumpiin verrattuna. Mutta haluammeko me todella olla harmaalla alueella?