Flunssa nujertaa sängynpohjalle tälläkin viikolla valtavan määrän ihmisiä. Lue lääkärin mietteet siitä, kuinka kipeänä tulisi toimia.
Ei ole harvinaista, että flunssakauden iskiessä syntyy keskustelua ihmisen peruslämpötilasta ja sen vaihtelusta. Toiset pitävät itseään hyvinkin paljon keskimääräistä kuuma- tai kylmäverisempinä kuin toiset. Usein sanotaan myös että ne, joilla on luonnostaan alhainen ruumiinlämpö, kärsivät jo pienestäkin kuumeesta todella paljon.
Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kertoo, että ihmisen normaali ruumiinlämpö on 37 astetta, eikä merkittäviä yksilöllisiä eroja asiassa ole. Ruumiinlämpö vaihtelee päivän aikana joitain kymmenyksiä. Korkeimmillaan ruumiinlämpö on iltapäivällä.
– Kuumeen sietäminen perustuu siihen, että toiset kestävät oireita enemmän, toiset vähemmän, Halonen sanoo.
Lääkäriin omien tuntemuksien mukaan
Halonen korostaa, että lääkärikäynnin aiheellisuuteenkaan ei voida antaa tarkkaa ja kaikkiin pätevää ohjetta. Hetkellisesti jopa 40 asteeseen nouseva kuume ei välttämättä vaadi lääkäriä, jos ruumiinlämpö alkaa laskea kohtuullisen ajan kuluessa. Kuitenkin jos kuume pysyttelee korkeana, noin 39 asteen tuntumassa, jo kolmatta päivää, kehottaa Halonen kääntymään lääkärin puoleen.
Tarkkaa mittaria sille, koska lääkäriä tarvitaan, ei ole. Halonen sanoo, että ennen kaikkea kannattaa kuulostella omia tuntemuksiaan. Esimerkiksi voimakas yleisvoinnin lasku on asia, jonka vuoksi tulisi käydä lääkärissä, vaikka kuume ei olisikaan kestänyt erityisen kauaa.
– Omat fiilikset on tosi tärkeitä. Jos tauti ei tunnu tavalliselta flunssalta, se ei välttämättä olekaan sitä. Hengitysvaikeudet ja voimakkaat kivut ovat aika selkeitä merkkejä siitä, että kyseessä on infektio, joka vaatii hoitoa.
Unohda rehkiminen kuumeessa
Vaikka olo olisi kuumeesta huolimatta suhteellisen hyvä, kannattaa lenkkipolulle menoa vältellä silti. Halonen suosittelee flunssan jälkeen pidettäväksi vähintään yhden kuumeettoman päivän ennen kun alkaa taas liikkua. Jos olo on vielä parikin päivää kuumeen loppumisen jälkeen vetämätön tai tukkoinen, on syytä pitää pidempi tauko. Joka tapauksessa liikkuminen pitäisi aloittaa rauhallisesti.
Se, milloin on aika jäädä pois töistä, riippuu osittain siitä, kuinka fyysistä työtä tekee. Selkeästi ruumiillisesta työstä on syytä jäädä herkemmin pois kuin kevyestä istumatyöstä.
– Se, minkä tyyppistä työtä tekee, vähän määrittelee sitä, milloin pitäisi jäädä kotiin. Mielestäni jos on kuumetta, niin silloin pitää levätä. Myös aivotyö on elimistölle kuormittavaa.
Ennaltaehkäisy on mahdollista
Flunssa-aalto kaataa petiin lepäämään pahimmillaan melkein kaikki työpaikalta. Parilla yksinkertaisella keinolla aallon leviämistä voi kuitenkin ehkäistä.
Ensisijaisesti Halonen painottaa käsihygieniaa. Kädet onkin syytä muistaa pestä aina heti, kun tulee kotiin. Näin voi ehkäistä tehokkaasti taudinaiheuttajien kulkeutumisen ulkoa sisälle. Myös yskiminen ja aivastelu omiin käsiin tai muita päin levittää tauteja tehokkaasti. Oikea tapa on yskäistä tai aivastaa on omaan kainaloonsa päin. Halonen suosittelee myös influenssarokotteen ottamista.
– Vaikka se ei mikään flunssarokote olekaan, niin osa influenssoista vaikuttaa aivan tavalliselta flunssalta. Pahimmillaan influenssa johtaa sairaalahoitoon. Jokainen, jota ei ole rokotettu voi sairastua ja sairastuttaa ihmisiä ympärillään. Ihmisten ilmoilla liikkumista olisi myös välteltävä, jotta ei tartuttaisi muita, Halonen painottaa.