Ilmastotoimien odotetaan näkyvän tulevaisuudessa myös suomalaisten arkielämässä, esimerkiksi liikkumisessa.
Kysyimme uudistuvan liikenteen apulaisprofessorilta Heikki Liimataiselta Tampereen yliopistosta, mikä liikenteessä muuttuu sekä mitä eroja ilmastotoimissa näkyy esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä.
Millaista kunnianhimoa vaaditaan?
Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu pyritään pitämään selvästi alle kahdessa asteessa. Pyrkimyksenä on rajoittaa lämpeneminen alle 1,5 asteeseen. Suomessa on laaja parlamentaarinen sopu siitä, että Suomen pitää tehdä osansa 1,5 asteen rajan saavuttamiseen eteen. 1,5 asteen raja on kirjattu myös Ruotsin tuoreeseen hallitusohjelmaan.
EU:ssa ja Pohjoismaissa on tavoitteena vähentää päästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tätä verrataan vuoden 1990 tasoon.
Lisäksi Suomessa on asetettu tavoitteeksi vähentää 50 prosenttia liikenteen päästöistä. Ruotsissa tavoitteeksi on esitetty 70 prosenttia. Vertailukohtina ovat vuosi 2005 tai 2010.
Liimataisen mukaan kaikkia Pohjoismaita yhdistää se, että ilmastotavoitteet ovat kansainvälisesti katsoen kovat.
– Yhteistä on myös se, että missään maassa ei olla pääsemässä tavoitteisiin pelkästään nykyisillä toimenpiteillä, hän arvioi perjantaina.
Ajellaanko kohta hybrideillä?
Diesel- ja bensa-autojen korvaamisesta sekä polttoaineiden verotuksesta on käyty kuumaa keskustelua Suomessa. Apulaisprofessori Liimataisen mukaan tiukemmat ilmastovaatimukset johtavat käytännössä siihen, että uusista diesel- ja bensa-autoista siirrytään tulevaisuudessa hybridiautoihin.
