Ilmastonmuutoksella oli suuri rooli Pohjolan heinäkuisen muutaman viikon hellejakson kuumuudessa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa koettiin 12.–25. heinäkuuta yhtäjaksoinen kahden viikon hellejakso, joka oli kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemistä.
Ilman ilmastonmuutosta kyseinen hellejakso olisi tutkijoiden mukaan ollut äärimmäisen harvinainen, lähes mahdoton tapahtuma.
– Todellinen luku on todennäköisesti tätä (10-kertaista) suurempi, sillä esiteollisessa ilmastossa näin korkeat lämpötilat olisivat olleet käytännössä mahdottomia”, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.
World Weather Attribution -tutkijaryhmään kuului Suomen lisäksi 23 tutkijaa ympäri maailmaa.
Tutkimuksen mukaan vastaavat helleaallot ovat vielä tätäkin viisi kertaa todennäköisempiä ja keskimääräin 1,4 astetta kuumempia, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu ennustetusti 2,6 asteeseen tämän vuosisadan aikana.
Ilmaston lämpenemisessä asteen kymmenysosillakin on väliä. Tutkimus nostaa esiin, että tätä kesää vastaava helleaalto koettiin vuonna 2018. Siitä lähtien maailman keskilämpötila on noussut 0,2 asteella, mikä on nostanut vastaavien helleaaltojen todennäköisyyden kaksinkertaiseksi.
Helleaalto kuormitti terveydenhoitoa ja hankaloitti Euroopan pohjoisosissa myös poronhoitoa.
Huh ennätyksiä
Suomessa helteet eivät jääneet kahteen viikkoon. Ylitorniolla 25 astetta ylittyi peräti 26 päivänä peräkkäin, putki on pisin yksittäisellä havaintoasemalla Lapissa mitattu helleputki vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa ja kaikkien aikojen kuudenneksi pisin hellesarja.
Norjan puolella Namsskoganissa ja Gartlandissa elohopea kohosi 30 asteeseen jopa 13 päivän ajan peräkkäin.
Suomessa murskattiin aiempi ennätys peräkkäisissä päivissä, jolloin maan korkein lämpötila ylitti 30 astetta. Nyt niitä oli 22 peräkkäin, kun aiempi ennätys 13 oli vuodelta 1972.
Mika Rantasen mukaan viime kesien lämpöennätykset eivät mahdu enää luonnollisen vaihtelun ulkopuolelle.
– Kesä 2024 oli lämpimin kahteen tuhanteen vuoteen, ja tänä vuonna koimme Lapin mittaushistorian pisimmän helleaallon, Rantanen jatkaa.
Tänä kesänä koettiin jossain päin Suomea 20 trooppista yötä, jolloin lämpötila ei laske alle 20 asteen. Lukema on tavanomaista korkeampi.
Kesän ja vuoden toistaiseksi korkein lämpötila 32,6 astetta mitattiin Oulun lentoasemalla 31. heinäkuuta.