Ilmastonmuutoksella oli suuri rooli Pohjolan heinäkuisen muutaman viikon hellejakson kuumuudessa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa koettiin 12.–25. heinäkuuta yhtäjaksoinen kahden viikon hellejakso, joka oli kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemistä.
Ilman ilmastonmuutosta kyseinen hellejakso olisi tutkijoiden mukaan ollut äärimmäisen harvinainen, lähes mahdoton tapahtuma.
– Todellinen luku on todennäköisesti tätä (10-kertaista) suurempi, sillä esiteollisessa ilmastossa näin korkeat lämpötilat olisivat olleet käytännössä mahdottomia”, sanoo tutkimuksessa mukana ollut Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.
World Weather Attribution -tutkijaryhmään kuului Suomen lisäksi 23 tutkijaa ympäri maailmaa.
Tutkimuksen mukaan vastaavat helleaallot ovat vielä tätäkin viisi kertaa todennäköisempiä ja keskimääräin 1,4 astetta kuumempia, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu ennustetusti 2,6 asteeseen tämän vuosisadan aikana.
Ilmaston lämpenemisessä asteen kymmenysosillakin on väliä. Tutkimus nostaa esiin, että tätä kesää vastaava helleaalto koettiin vuonna 2018. Siitä lähtien maailman keskilämpötila on noussut 0,2 asteella, mikä on nostanut vastaavien helleaaltojen todennäköisyyden kaksinkertaiseksi.
Helleaalto kuormitti terveydenhoitoa ja hankaloitti Euroopan pohjoisosissa myös poronhoitoa.
Huh ennätyksiä
Suomessa helteet eivät jääneet kahteen viikkoon. Ylitorniolla 25 astetta ylittyi peräti 26 päivänä peräkkäin, putki on pisin yksittäisellä havaintoasemalla Lapissa mitattu helleputki vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa ja kaikkien aikojen kuudenneksi pisin hellesarja.