Milloin katujengit alkavat näkyä vankiloissa? Vankilanjohtaja MTV:lle: "Viiden vuoden sisään alkaa tilanne pahentua"

2:55
Hämeenlinnan vankilanjohtaja kertoo jengien näkymisestä vankiloissa.

Huoli jengiytymisestä käy ilmi MTV Uutisten vankilanjohtajille teettämästä kyselystä. Hämeenlinnan vankilanjohtajan mukaan vankiloissa näkyy se, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Valtaosa vankilanjohtajista on huolissaan jengiytymisestä Suomessa. Asia käy ilmi MTV Uutisten kyselystä, johon vastasi 16 vankilanjohtajaa Suomen yhteensä 26:sta vankilasta.

Kyselyn taustalla ovat Suomeen syntyneet katujengit, joihin kuuluu etenkin ulkomaalaistaustaisia nuoria. Asian nosti esiin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen taannoin MTV:n Uutisextrassa.

Katujengien syntyminen ei MTV:n kyselyn perusteella vielä näy laajasti vankiloissa. 16 vankilanjohtajasta kolme vastasi, että maahanmuuttajataustaisia nuoria sisältävien jengien syntyminen Suomeen näkyy heidän vankilassaan.

Tilanne voi nopeasti olla toinen.

– Kyllä varmaan viiden vuoden sisään alkaa tilanne pahentua. Nuoret aikuistuvat ja tekevät enemmän rikoksia ja joutuvat vankilaan, Hämeenlinnan vankilanjohtaja Tuomo Kärjenmäki arvioi.

Nuorisojengeihin pitää puuttua nyt

Tilanne ottaa kuitenkin aikansa. Kärjenmäki muistuttaa, että Suomessa on paljon muitakin rangaistusmuotoja ennen vankilaan joutumista.

– Ensin tulee ehdollisia rangaistuksia, sakkoja ja yhdyskuntaseuraamusta ja sitten kolahtavat vankilan ovet, Kärjenmäki kuvaa.

Kärjenmäen mukaan tilanteeseen pitää puuttua ennalta estävästi, jotta edellä kuvattu tilanne ei toteudu. Paljon on hänen mukaansa kiinni siitä, miten eri sosiaaliviranomaiset, koulut ja poliisi toimivat syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

– Nyt on korkea aika puuttua, että he eivät joudu vankilaan. Tässä on vielä jonkin verran aikaa.

Jengejä toimii jo vankiloissa

Poliisiylijohtajan mainitsemien, uusien katujengien ohella huolta aiheuttaa järjestäytynyt rikollisuus, joka näkyy vankiloissa jo nyt.

Hämeenlinnan vankilanjohtajan mukaan heillä jengiytymisilmiö ei näy yhtä paljon kuin esimerkiksi Riihimäen, Sörnäisten ja Turun ”kovemmissa” vankiloissa.

– Niissä se on näkynyt jo paljon enemmän kuin täällä Hämeenlinnassa. Osittain sen takia, että meillä on naisia. Mutta meillä on myös vankisairaala, jossa tämä jengiläisyys on näkynyt ja siihen on jouduttu puuttumaan, Kärjenmäki kertoo.

Tapaamisia vankisairaalassa

Kärjenmäen mukaan viimeisen vuoden aikana Hämeenlinnassakin on ollut merkkejä siitä, että eri vankiloista tulevat jengien jäsenet ovat pyrkineet sopimaan tapaamisia vankisairaalaan.

– Sitä on yritetty estää ja ajoittaa heidän tulonsa eri aikaan tänne vankisairaalaan.

Järjestäytynyt rikollisuus näkyy vankiloissa henkilökuntaan kohdistuneena väkivaltana ja muuna vallankäyttönä. Tällaista vallankäyttöä on Kärjenmäen mukaan muun muassa se, että jengiläiset vaikuttavat vankilan arkeen määräten, ketkä vangeista saa lähteä lomille, ketkä tehdä työtä ja ketkä opiskella.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja