Suomeen lapsina adoptoidut Parvathi ja Julius kertovat, millaista on ollut kasvaa adoptioperheessä.
Sekä kotimainen että kansainvälinen adoptio on iso ilmiö, johon liittyy monia erilaisia näkökulmia, mutta pohjimmiltaan kyse on juuri perheen perustamisesta.
Adoptioon liittyy ennen kaikkea positiivisia asioita, mutta tietyt haasteet on myös hyvä tunnistaa.
Katso yllä olevalta videolta, kun Parvathi Willberg ja Julius Töyrylä kertovat oman kokemuksena siitä, millaista on ollut tulla Suomeen adoptiolapsena.
Lue myös: Kolmen lapsen vanhemmat adoptoivat viisipäisen sisarusjoukon – taustalla haikea syy: "Se tuntui kauhealta"
Adoptiomäärät ovat globaalisti laskussa
Yhteiset Lapsemme ry:n adoptiokuraattori Anja Wiksted kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, että Suomessa on kansainvälisesti adoptoituja runsaat 5000 ja kotimaisesti adoptoituja kymmeniätuhansia.
– Adoptiomäärät ovat lähteneet laskuun vuosina 2004 ja 2005 globaalisti ja myös Suomessa, Wiksted kertoo.
Suomessa kansainvälinen adoptio alkoi Wikstedin mukaan kuitenkin hieman myöhemmässä vaiheessa kuin monessa muussa maassa ja Suomeen tulee tällä hetkellä enemmän lapsia kansainvälisen adoption kautta kuin 1980-luvulla.
– Viime vuonna tuli 57 lasta ulkomailta ja edellisvuonna 67.
Syitä adoptiomäärien laskuun globaalisti on monia.
– Elintaso on noussut monessa maassa, kotimaan lastensuojelu on kehittynyt, perheitä pystytään tukemaan enemmän ja kotimaan adoptio on myös lisääntynyt monessa maassa, Wiksted listaa.
Lue myös: Yli 10-vuotiaat suomalaislapset liikkuvat liian vähän – "Katastrofaalinen hyvinvointivaltion epäonnistuminen"
Minkälaiseen prosessiin adoptiota harkitsevan pitäisi valmistautua?
Anja Wiksted muistuttaa, että adoptioprosessit ovat tyypillisesti varsin pitkiä ja niissä on monia eri vaiheita.
– Jos harkitsee adoptiota, niin kannattaa lähteä selvittelemään mahdollisimman aikaisin. Ei tarvitse vielä päättää, että tämä on minun tai meidän juttumme, mutta kannattaa lähteä selvittelemään ja se kyllä onnistuu aika helposti, Wiksted kertoo.
Lisää tietoa adoptiosta voi saada esimerkiksi kuuntelemalla Yhteiset Lapsemme ry:n verkkosivujen kautta Adoption ääni -podcastia, jossa ääneen pääsevät esimerkiksi juuri lapsena Suomeen adoptoidut.
Lue myös: Sisarpuolet löysivät toisensa 25 vuoden jälkeen – "Olimme niin samannäköisiä!"
Lue myös: Näin lapsettomia syrjitään työelämässä – "Oletetaan, että pääsen tuuraamaan lyhyelläkin varoitusajalla"
Katso myös: Margo toivoi lasta vuosia – sai "kaksoset", joista synnytti itse vain toisen
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.