Kansainväliset adoptiot vähentyneet merkittävästi

– Monissa ulkomaille lapsia luovuttaneissa maissa yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne on parantunut. Tämä näkyy myös siinä, että kansainväliseen adoptioon annetaan aiempaa vähemmän lapsia, koska kotimaisten adoptioiden määrä näissä maissa on lisääntynyt. Yksi tällainen maa on Kiina, josta Suomeen on tullut paljon lapsia, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula.

Maansisäisten adoptioiden lisääntyminen ns. kohdemaissa heijastuu myös siihen, että kansainväliseen adoptioon tarjotaan aiempaa enemmän vanhempia lapsia sekä lapsia, joilla on terveydellisiä ongelmia.  

Suomessa adoptioiden määrää pudotti viime vuonna merkittävästi se, että Venäjä-adoptiot ovat loppuneet kokonaan. Venäjä ei anna lapsia maahan, jossa on hyväksytty tasa-arvoinen avioliittolaki.

Lapsettomuushoidot ja Suomen talous heijastuvat adoptioihin

Suomessa adoptiolasta ulkomailta haluavienkin määrä on laskussa.

– Lapsettomat pariskunnat ovat melko merkittävä ja tärkeä ryhmä adoptiolasta haluavien joukossa. Vaikka adoptio ei ole lapsettomuuden hoitoa, hoitojen kehittyminen on vaikuttanut adoptiohakijoiden määrään, kertoo Irene Pärssinen-Hentula Pelastakaa Lapset ry:stä.

– Adoptioita voi vähentää sekin, että Suomen adoptiolaki rajoittaa hakijoiden ikärajan nykyisin tiukasti 50-vuoteen, arvioi Interpedian toiminnanjohtaja Anja Ojuva.

Asiantuntijoiden mukaan myös Suomen huono taloustilanne heijastuu adoptioihin. 

– Adoptioprosessi edellyttää perheeltä vakaata taloudellista työllisyystilannetta. Epävarmuus tässä asiassa vähentää perheiden mahdollisuuksia aloittaa adoptioprosessi, kertoo Pärssinen-Hentula.

Lapsen adoptoiminen on kallista, sillä adoptiokustannukset maksavat vanhemmille keskimäärin 15 000 -25 000 euroa. 

Kansainvälisten adoptioiden tarve ei katoa

– On erittäin hyvä asia, jos lapset saavat aidosti hyvän perheen synnyinmaastaan, mutta uskon, että kansainvälisiä adoptiota tullaan aina tarvitsemaan, arvioi Suomen suurimman adoptiopalvelun, Interpedian toiminnanjohtaja Anja Ojuva.

Myös hänen kollegansa Irene Pärssinen-Hentula uskoo, että tulevaisuudessakin on niin sanottuja väliinputoajalapsia, joille on vaikea löytää kotia heidän synnyinmaassaan. Heille tarvitaan sitoutuneita adoptiovanhempia esimerkiksi Suomesta.