Kansainvälisten adoptioiden lopettamista suositellaan Ruotsissa vuosikymmeniä jatkuneiden väärinkäytösten vuoksi.
Kansainväliset adoptiot Ruotsiin on syytä lopettaa nykymuodossaan. Näin suosittelee Ruotsin hallituksen tilaama kansallinen selvitys, joka julkistettiin tällä viikolla. Syynä suositukseen ovat vuosikymmeniä jatkuneet väärinkäytökset. Maahan on esimerkiksi adoptoitu lapsia ilman heidän vanhempiensa suostumusta.
STT kysyi sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), olisiko vastaava selvitys kansainvälisestä adoptiotoiminnasta syytä tehdä myös Suomessa. STM ohjaa adoptiotoimintaa ja siten päättää kansallisen selvityksen ja suositusten tarpeesta.
– Kansallinen selvitys vaatisi poliittisen päätöksen, eikä tätä keskustelua ole STM:ssä tällä hallituskaudella käyty, kertoo ministeriöstä johtaja Reija Klemetti.
Hänen mukaansa Ruotsin selvityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia Suomeen.
– Ruotsin selvitys oli todella perusteellinen. Henkilökohtaisesti minulle oli uutta, että kansainvälinen adoptiotoiminta on ollut niinkin vähän säädeltyä ja niin yksityisvetoista. Olen tyytyväinen siihen, että Suomessa tilanne on ollut toinen, Klemetti toteaa.
– Suomessa ei ole noussut esiin ollenkaan laajamittaisia väärinkäytösepäilyjä, kuten Ruotsissa ja Hollannissa, eikä eettisyys ole noussut laajamittaisesti esiin.
Lue myös: Suomeen saapuvien adoptiolasten määrä romahti – asiantuntija toivoo lisää kotimaan adoptioita
Adoptiolautakunta pitäisi hyödyllisenä
Adoptioasioissa asiantuntija-, lupa- ja valvontaviranomaisena toimiva adoptiolautakunta pitää Ruotsin tuoretta selvitystä merkittävänä ja kertoo olevansa erittäin mielellään tukena, jos kansallinen selvitys päätetään toteuttaa. Adoptiolautakunta on itsenäinen viranomainen, joka toimii Valviran yhteydessä.
– Kyllä pitäisin selvitystä aiheellisena ja tärkeänä, kertoo adoptiolautakunnan puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentula.
Hänen mukaansa selvitykset voivat auttaa hahmottamaan ja tuomaan esiin asioita, joita kansainvälisessä adoptiotoiminnassa olisi erityisesti kehitettävä. Esimerkiksi Suomessa pitäisi Pärssinen-Hentulan mielestä nojata enemmän julkiseen rahoitukseen ja adoptioerityisiin palveluihin.
– Rakenteita ja resursseja tulee vahvistaa ja myös adoptionjälkeistä tukea. Adoptiotyössä on yhä enemmän kyse siitä, miten parhaiten tuettaisiin adoptoituja Suomeen saapumisen jälkeen, Pärssinen-Hentula sanoo ja huomauttaa, että tuen merkitystä korostettiin myös Ruotsin selvityksessä.
– Adoptoidut ja adoptioperheet tarvitsevat sellaista tukea, jossa ymmärretään, mitä adoptio merkitsee. Heidän ei pitäisi joutua selittämään asiaa ammattilaiselle.
Järjestö suhtautuu myönteisesti
Suomessa kansainvälisiä adoptioita välittävä järjestö Interpedia kertoo adoptiolautakunnan tapaan suhtautuvansa myönteisesti kansalliseen selvitykseen, jos sellainen Suomessa päätetään tehdä.
Järjestö toivoo, että keskustelu kansainvälisestä adoptiosta vie käytäntöjä parempaan suuntaan ja lisää ymmärrystä adoption vaatimuksista.
– Julkisessa keskustelussa adoptioihin liitetty byrokratia ja pitkä prosessi nähdään usein kielteisesti. Interpedialle tärkeintä kansainvälisessä adoptiotoiminnassa on aina lapsen etu ja lakien ja kansainvälisten säädösten noudattaminen, toteaa toiminnanjohtaja Ilona Kalliola.
Adoptiolautakunnan mukaan Suomeen on vuosina 1985–2024 adoptoitu 5 019 lasta suomalaisten palvelunantajien kautta. Ruotsiin on puolestaan toteutettu noin 60 000 kansainvälistä adoptiota. Viime vuosina Suomeen on adoptoitu vuosittain noin 50 lasta.