Silminnäkijähavainnot eivät aina ole täysin luotettavia. Amerikkalaisen projektin mukaan vääriksi todetuissa tuomioissa noin 70 prosentissa väärä silminnäkijähavainto on ollut ratkaisevassa asemassa. Suomalainen tutkijaryhmä selvittää nyt ensimmäistä kertaa raja-arvoa sille, milloin tunnistustarkkuus huononee.
Poliisin mukaan Suomessa tuomio väärän silminnäkijähavainnon perusteella on kuitenkin äärimmäisen harvinaista.
Testinohjaaja Elsa Korkman kertoo, miten testi tehdään.
– Pyydän sinua painamaan yhtä numeroa ja katsomaan alas. Kun annan luvan, saat katsoa ylös ja katsoa tietyn ajan tiettyä ihmistä tietyltä etäisyydeltä, Korkman selittää sekuntikello kädessä.
Ensimmäinen tunnistettava henkilö saapuu radalle. Huomisesta lähtien tiedekeskus Heurekassa Vantaalla itsekukin voi heittäytyä silminnäkijäksi ja havainnoida, kuinka kauas omat silmät kantavat.
– Tutkimuksen tarkoitus on löytää raja, jonka jälkeen henkilön tunnistaminen on mahdotonta. Tästä ei ole aikaisemmin tehty tutkimusta. Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka ehkä osoittaa, että 60 metrin jälkeen tunnistaminen ei ole enää mahdollista, tutkija Thomas Nyman Åbo Akademista kertoo.
Rata on yli sata metriä pitkä, mutta etäisyyden lisäksi huomioidaan myös sää. Sateessa näkee eri tavalla esimerkiksi kahdenkymmenen metrin päähän kuin auringonpaisteessa.
Silminnäkijähavainnot tärkeitä
Yhdysvaltalaisen Innocence projectin (projektissa tutkitaan vanhoja tuomioita, ja on löydetty yli 300 tapausta, joissa tuomio on ollut todistetusti väärä) mukaan näissä väärissä tuomioissa yli 70 prosentissa tapauksissa väärä silminnäkijähavainto on ollut ratkaisevassa asemassa.
Rikoskomisario Mikko Halme Helsingin poliisista sanoo luvun tuntuvan suurelta. Halme selvittää työkseen katuryöstöjä ja sanoo havaintojen olevan pääsääntöisesti oikeita ja luotettavia.
– Ne ovat tänä päivänäkin erittäin tärkeitä. Me joudumme tietysti monta kertaa turvautumaan pelkästään ulkopuolisten silminnäkijähavaintoihin tai uhrin silminnäkijähavaintoihin, mutta onneksi nykypäivän tekniikka, lähinnä videovalvonta, tuo meille helpotusta, Halme sanoo.
Silminnäkijöihin vaikuttaa myös se, havainnoiko hän yhtä vai useampaa henkilöä ja se oliko silminnäkijöitä useita.
–Jos voimakastahtoinen silminnäkijä sanoo, että tukka oli tumma ja toinen ajattelee, että se oli vaalea, niin meille hän kertoo, että se oli tumma.
Poliisi pitää suomalaista oikeusjärjestelmää luotettavana, mutta onko mahdollista, että meilläkin päätyy tuomittavaksi väärän silminnäkijätodistuksen takia?
– Luulen, että Suomessa on todella harvinaista, että näin pääsisi käymään, Mikko Halme sanoo.
Silminnäkijätutkimuksen tulokset esitellään syksyllä.
Juttua oikaistu 5.7. klo 10:09: Korjattu kohta, jossa kerrottiin 70 prosentin silminnäkijähavainnoista olevan vääriä. Luku viittasi amerikkalaiseen projektiin, jossa tutkittiin vääriä tuomioita. Näistä noin 300 tuomiosta yli 70 prosentissa väärä silminnäkijähavainto oli ollut ratkaisevassa asemassa.