Mainos

Kirja-arvio: Millä Helsinki menestyisi kaupunkien oravanpyörässä?

Greg Clark: Global Cities. A Short History. Brookings Institution Press. 2016. 214 s.

Ihmiskunta kaupungistuu. Ei ole yhdentekevää, miten tämä tapahtuu.

Kaupunkeja on ollut jo tuhansia vuosia. Historiassa yksi keskeinen tekijä niiden nousulle, hyvinvoinnille ja hiipumiselle on ollut kauppa ja sen kuihtuminen, kirjoittaa brittiläinen urbanisti Greg Clark.

Globaali kaupunki (Global city) on käsitteenä uusi kaupunkien historiassa. Clark pohjustaa 2000-luvun globaalin kaupungin menestymisen perustekijöitä lyhyellä katsauksella kaupunkien historiaan.

Kaupan lisäksi kaupunkeja ovat synnyttäneet ja pyörittäneet muun muassa maantieteellinen sijainti ja yhteydet sekä uusien alueiden ”löytäminen”, väestön liikkuminen ja yritteliäisyys, sekä keksinnöt ja ideat ja niiden levittäminen.

Teollistuminen 1800-luvulla toi uutta, ja informaatioteknologia siivitti kaupungit 2000-luvulle. Clarkin aikajaksottelussa globalisoituneet tai globalisoituvat kaupungit elävät nyt haasteineen vuoden 2008 jälkeistä aikaa.

Kaupunkien raju kilpailu

Kilpailu kaupunkien välillä on entistä kovempaa, ja Clarkin rakentamat kaupunkien muutosten aallot kulkevat yhä lyhyemmissä jaksoissa. Kaupungin menestyminen tai kärryiltä putoaminen niiden keskinäisessä kilpailussa voi kestää vain 15-20 vuotta, tulevaisuudessa jopa vähemmän.

On etabloituneita globaaleja kaupunkeja kuten New York ja Tokio, nousevia globaaleja kaupunkeja kuten Istanbul ja Shanghai, ja sitten ovat uudet globaalit kaupungit kuten Brisbane, Oslo ja Santiago de Chile.

Minkään kaupungin paikka auringossa ei ole taattu. Kaikki joutuvat kamppailemaan asemastaan globalisoituneessa maailmassa.

Mikä olisi Helsingin ässäkortti?

Uudet globaalit kaupungit, joihin mielestäni myös Helsingin voi laskea (vaikka Clark ei Helsinkiä kirjassaan esimerkkinä mainitse, toisin kuin Kööpenhaminaa, Osloa ja Tukholmaa), muovautuvat tietyn erikoispiirteen osaajaksi. Clarkin esimerkeissä Miami kauppaan, Geneve diplomatiaan, Dubai rahoitukseen ja Barcelona turismiin. (Niin, mikä muuten olisi clarkilaisessa luokittelussa Helsingin osaamisalue?)

Yhteistä globaaleille kaupungeille on kauppa ja siinä erikoistuminen, yrityshenkinen ja monenkirjava väestö, innovaatiot ja vaikutusvallan hankkiminen, uusien markkinoiden, tuotteiden ja palvelujen keksiminen, sekä geopoliittinen sijainti ja muut sen edut.

Hallinnolla ja politiikalla on toki osansa, erityisesti pääkaupungeissa, mutta ne eivät ole Clarkille tässä maailmanajassa päätekijöitä.

Hyvä johtaminen elintärkeää

Kaupunkien johtaminen hyvin on vaikeaa. Pelkkä tuottavuus sinänsä ei riitä, vaan kaupungilla on oltava muita merkityksiä, ja kaupungeissa on otettava huomioon niin verotulot, julkiset palvelut, ympäristö kuin teknologia kuin kaupunkilaisten tyytyväisyys.

Janne Hopsu

 

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.