Miljoonien eurojen kysymys – pitääkö jättiremonttiin joutuvan Finlandia-talon olla valkoinen?

Ei tainnut vuonna 1976 kuollut arkkitehtimaestro Alvar Aalto tietää, kuinka paljon päänvaivaa hänen mestariteoksensa tulisi tuottamaan tuleville sukupolville.

Kyllä, Finlandia-talo joutuu jälleen remonttiin.

Ensi vuosikymmenen alussa alkavassa remontissa uusitaan rakennuksen julkisivu, sillä sen marmorilaatat ovat alkaneet taas käpristyä. Lisäksi tehdään mittava perusparannus. Helsinki on varannut investointisuunnitelmassaan remonttiin 60 miljoonaa euroa. 

Italialainen ei kestä Suomen talvea

Helsinkiläispäättäjät valitsivat edellisen jättiremontin yhteydessä vuonna 1999 julkisivumateriaaliksi italialaisen Carrara-marmorin, vaikka kokemuksesta tiedettiin, että rakennuksen alkuperäismateriaali ei sovellu Suomen säähän. 

Nyt edessä on jälleen miljoonien eurojen päätös siitä, millä Aallon arvorakennus vuorataan. Arkkitehtisuuruus suunnitteli mestariteoksensa väriltään valkoiseksi, mikä tuottaa melkoisesti pohdittavaa.  

Rakennuksen suojelupäätöksessä sanotaan, että ”rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta.”

Kiinassa ei tarpeeksi valkoista

Valkoisen, arvokkaan ja Suomeen sopivan rakennusmateriaalin löytäminen ei ole helppoa. Tämän tietää Rakennusviraston entinen osastopäällikkö Olavi Tikka, joka seurasi läheltä edellistä remonttipäätöstä. 

– Minäkin kävin Kiinasta ja aika paljon muualtakin etsimässä kiviä. Ei tullut vastaan niin valkoista luonnonkiveä kuin Carraran marmori, Tikka muistelee. 

Jos valkoisuudesta päätetään tinkiä, urakka helpottuisi merkittävästi. 

– Silloin löytyy hyvinkin paljon luonnonkiviä Suomesta, Portugalista, Yhdysvalloista, Intiasta tai Kiinasta. Kirjo on laaja. Kysymys on siitä, löytyykö sopivaa. Ja se päätös on aikansa lapsi. Pohjimmillaan kyse on siitä, kuinka valkoinen rakennuksen pitää olla. 

"Kyllä tämä vaatii työtä"

Luonnonkivi olisi marmoria kestävämpi ratkaisu ja tulisi todennäköisesti pidemmällä aikavälillä halvemmaksi kaupungille. Vuonna 1999 tehty marmorilaattojen vaihto maksoi kymmeniä miljoonia markkoja. 

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen projektijohtaja Erja Erra sanoo, että kaupunki selvittää hyvin laajasti eri materiaalivaihtoehtoja. 

– Ratkaisun pitäisi olla sellainen, että emme menettäisi arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja, mutta saisimme varmuudella pitkäaikaisen ratkaisun. Kyllä tämä vaatii työtä, Erra kommentoi.