Finlandia-taloon jopa 60 miljoonan megaremontti – ei kai taas sitä käpristelevää marmoria?

Tuhannen taalan, tai pikemminkin miljoonien eurojen kysymys on tämä: Mitä materiaalia Finlandia-talon julkisivun uudistamisessa käytetään?

Se on intohimoja ja tuohtumusta kirvoittava aihe. 

Jotta tämän ymmärtäisi, otetaan pieni aikamatka vuosituhannen vaihteeseen, jolloin Finlandia-talolle tehtiin edellinen suuri julkisivuremontti. Suojellun talon materiaalivalinnasta tuli valtava sirkus ja valtakunnallinen puheenaihe. 

Poliitikot valitsivat irvistelevän marmorin

Rakennusviraston entinen osastopäällikkö Olavi Tikka ehti pyöriä julkisivuun liittyvän keskustelun pyörteissä yli kymmenen vuotta. Hän muistaa nuo hetket hyvin.

– On vähän vaikeaa löytää adjektiiveja, keskustelu oli lievästi sanottuna värikästä ja tunteikasta. Suomessa oli noin viisi miljoonaa marmorin asiantuntijaa. Siihen yli kymmenen vuotta kestäneeseen episodiin mahtui ihan mitä vaan. Poliitikot sen sitten viime kädessä päättivät, hiljattain eläköitynyt Tikka sanoo. 

"Ei kestä edes pankin tiskillä"

Poliitikkojen päätös oli remontoida talon julkisivu alkuperäisellä materiaalilla eli Carraran marmorilla.

Esteettisesti kauniissa valinnassa oli vain yksi vika: italialaismarmori ei kestä Suomen olosuhteita. Lämpötilanvaihtelut saavat levyt käpristymään ja lopulta irtoamaan. Asia ei tullut päättäjille yllätyksenä. 

– Silloin oli kyllä tiedossa, että tämä ei ole pysyvä ratkaisu, Tikka hymähtää. 

Päätös kupruilevan marmorin uusimisesta kupruilevalla marmorilla herätti laajaa kritiikkiä ja suoranaista suuttumusta. Remontti maksoi arviolta kymmeniä miljoonia markkoja.

– Onko viisasta käyttää Pohjolan oloissa materiaalia, joka ei kestäisi edes pankin tiskillä, kun ihmiset itkevät, Tikka lohkaisi vuonna 2008 STT:n haastattelussa. 

Työ vauhtiin ensi vuosikymmenellä

Nyt ollaan siinä pisteessä, että Finlandia-talon julkisivu on taas remontoitava, sillä marmori taipuilee ja kupruilee jälleen.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt peruskorjaushankkeen ja hakee pääsuunnittelijaa. Itse remontin on tarkoitus alkaa vuonna 2021 ja kestää ainakin kolme vuotta. 

Helsinki on varannut haastavaan projektiin investointiohjelmassaan jopa 60 miljoonaa euroa. Kaikki raha ei kuitenkaan mene julkisivuun, vaan Finlandia-taloon tehdään laajoja perusparannuksia kuten putkiremontti.

Taloa on tarkoitus pystyä käyttämään työn aikana. 

Hintavan remontin maksumiehestä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Finlandia-talo on Helsingin kaupungin omistama rakennus, joten voi olla, että remontin kustantavat viime kädessä helsinkiläiset veronmaksajat. 

Valtion mahdollisesta osuudesta kustannuksiin ei ole tietoa, sillä hanke on aivan alkuvaiheessa. 

Tällä kertaa muuta kuin marmoria?

Tavallisen kaduntallaajan mieleen voi juolahtaa kysymys: Ei kai julkisivua uudisteta taas marmorilla, joka pitää pian remontoida kalliilla?

– Kadunmiehen käsitys on perusteltu. Etsimme marmorin ohella uusia vaihtoehtoja, ei ole rajattu pois mitään. Valintaa ohjaa suojelupäätös, jonka mukaan Finlandia-talon julkisivun materiaali tulee olla alkuperäistä vastaava. Pintamateriaalin valinnasta päättää kuitenkin lopulta Helsingin kaupunginvaltuusto, Helsingin kiinteistöviraston tilakeskuksen projektijohtaja ja arkkitehti Erja Erra sanoo.

Eläkkeellä jäänyt osastopäällikkö Olavi Tikka sanoo edelleen seuraavansa Finlandia-talon ympärillä käytävää keskustelua. 

– Se hyvä puoli on, että nyt voi toinen suupieli vipattaa koko ajan, kun seuraa tilannetta. Aikaisemmin se ei käynyt päinsä.