Alvar Aallon 50-vuotias klassikko Finlandia-talo saa taas uutta marmoria pintaan – edellinen peruskorjaus aiheutti skandaalin

Etelä-Tirolin alueelta louhittavaLasa Bianco Nuvolato -marmori on värisävyltään ja kuvioinniltaan alkuperäistä julkisivumarmoria vastaavaa. Materiaalin käyttöiän arvellaan olevan vähintään 50 vuotta.

Rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén Helsingin kaupungilta kertoo STT:lle, että arvio 50 vuoden kestävyydestä on tehty muun muassa laajoilla laboratoriotutkimuksilla esimerkiksi nopeuttamalla marmorin ikääntymistä. Edellisten korjauskertojen jälkeen on saatu paljon lisää tietoa siitä, miten marmoria voidaan tutkia.

– Tutkimiseen on kehitetty standardoitu tutkimusmenetelmä, jossa lämpötilaa ja kosteutta muutetaan syklisesti, jonka jälkeen tutkitaan, mitä muutoksia on tapahtunut. Myös esimerkiksi pakkasenkestävyystestausta ja värimuutosten testausta on tehty, HIldén kertoo.

Vuonna 2018 Finlandia-talon katolle pystytettiin koeseinä, jossa testattiin kahdeksaa mahdollista julkisivumateriaalia. Hildénin mukaan on myös selvitetty referenssikohteita, joissa valittua marmoria on ollut käytössä.

– Vanhin referenssikohde oli Sveitsissä vuonna 1956 rakennettu pankkirakennus, jota myöhemmin oli laajennettu samaa marmoria käyttäen.

Koko perusparannuksen budjetti 119 miljoonaa

Valitun Lasan marmorin louhinnan tekee ja laatat valmistaa sama yritys, ja tuotantoketjun jäljitettävyys oli Hildénin mukaan yksi materiaalin valintaperusteista.

– Usein on niin, että marmori louhitaan louhoksella ja laatat tehdään muualla, ja jäljitettävyys laatan alkuperästä on vaikeaa.

Finlandia-talon perusparannus käynnistyy vuoden 2022 alussa ja kestää yli kaksi vuotta. Talo pysyy avoinna asiakkaille koko perusparannuksen ajan Pikku-Finlandiaksi nimetyn väistötilan vuoksi.

Rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 119 miljoonaa euroa. Julkisivujen osuus on siitä noin 12–15 prosenttia, josta julkisivun materiaalikustannus on alle puolet. Uusittavia julkisivulaattoja on 11 000, ja niiden pinta-ala on 7 000 neliömetriä.

Sari Hildén arvioi perusparannuksen budjetin yhä pitäväksi. Jo budjetin suunnitteluvaiheessa on laskettu mukaan vanhaan rakennukseen liittyviä riskivarauksia.

– Jos budjetti jostain syystä ylitettäisiin, asia menee uudestaan valtuustoon. Sen takia suunnittelua ehdottomasti ohjataan koko ajan niin, että budjetissa tulee pysyä.

Liki 50-vuotias kaipaa perusparannusta – myös sisäosiin suuri myllerrys

Alvar Aallon suunnitteleman Finlandia-talon ulkoseinän marmorilaatat herättivät kiivasta keskustelua 1990-luvulla, kun ne käpristyivät ja alkoivat putoilla seiniltä. Laatat uusittiin 90-luvun lopussa, mutta uudet laatat tehtiin jälleen aiemmin huonosti kestäneestä Carraran marmorista. Uusi Lasan marmori mukailee Alvar Aallon näkemystä.

– Suojelun näkökulmasta onkin erityisen tärkeää ja myönteistä, että julkisivun korjauksessa kyetään yhdistämään sekä marmori että kestävyys, yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen Museovirastosta sanoo Finlandia-talon tiedotteessa.

Vuonna 1971 valmistunut päärakennus on pian 50-vuotias, ja se on kokonaisuudessaan laajan perusparannuksen tarpeessa. Sari Hildén kertoo, että julkisivun lisäksi myös talon sisäosat uusitaan täysin, vaikka yleisötilojen uusitut pinnat näyttävätkin perusparannuksen jälkeen pitkälti entiseltään.

– Kaikista isoin asia on se, että talotekniikka menee täysin uusiksi. Se, että ilmanvaihto täyttää nykyiset energiatehokkuus- ja sisäilmavaatimukset, vaatii paljon lisää tekniikkaa. Kaikki tekniikka tulee olemaan piilotettu pintojen taakse, joten sillä tavalla sisätilan korjaus tulee olemaan vaativa, Hildén sanoo.

Energiatehokkuutta parannetaan esimerkiksi uudella ilmanvaihdolla, jossa energiankulutusta suitsitaan esimerkiksi lämmön talteenotolla ja puhaltimien energiatehokkuudella. Julkisivu-uudistuksen mukana taloon saadaan myös aiempaa paremmat lämmöneristeet.

Myös esimerkiksi talon esteettömyyttä parannetaan rakentamalla uusia hissiyhteyksiä, ja keittiötilat parannetaan vastaamaan kasvavaa tarvetta tilaisuuksien ruokatarjoiluista.

Finlandia-talossa järjestetään yli 800 tapahtumaa vuosittain konserteista kongresseihin ja messuihin.