Miksi maalaislukiot pärjäävät?

Säkylässä oppilas on tärkein

Tänä vuonna valtakunnallisessa vertailussa kärkikymmenikköön yltäneen Säkylän seudun lukion rehtori Tapio Yli-Karro on iloinen koulunsa menestyksestä.

– Meillä oppilas on keskiössä, hän korostaa. Uskon, että se motivoi heitä.

Satakuntalainen Säkylän lukio on yleislukio, jonne ei ole keskiarvorajaa. Sinne tulevat käytännössä kaikki, jotka seudulla lukioon tahtovat. Säkylän lukio on viime vuodet menestynyt joka vuosi erittäin hyvin. Vuodesta 2011 lukio on ollut ylioppilastutkintotuloksissa joka kerta maan viidentoista parhaan lukion joukossa.

Kuinka paljon oppilaiden tausta määrää koulumenestystä?

Tutkimusten mukaan suurissa kaupungeissa oppilaiden lukiomenestystä eri koulujen välillä selittää hyvin pitkälti kotitausta, kuten esimerkiksi äitien koulutus. Näin syntyy ilmiö, jossa koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat ja pääsevät ns. hyviin kouluihin, jotka tekevät hyviä tuloksi.

OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka katsoo, että sosioekonomiset erot selittävät eroja eniten, mutta on myös koulukohtaisia eroja esimerkiksi siinä, miten panostetaan oppilaanohjaukseen ja oppilashuoltoon. 

Mutta menestyjien joukossa on myös kunnan ainoita lukioita, jotka eivät voi valikoida oppilaitaan korkeilla keskiarvorajoilla.

Heljä Misukan mukaan pienten lukioiden menestystä selittää lähinnä satunnaisvaihtelu, ja usein näin toki onkin: osa pienistä lukioista saattaa menestyä hyvin vain yhtenä vuonna. Mutta MTV Uutisten vuosien varrelta keräämästä laajasta tietokannasta voidaan havaita että Säkylän lisäksi on muitakin ”maalaislukioita”, joissa tehdään hyviä tuloksia vuodesta toiseen. Muun muassa Mynämäen, Euran ja Kristiinankaupungin pienet lukiot tekevät hyviä tuloksia vuosittain.

Myös Sievin lukio Pohjois-Pohjanmaalla on yltänyt hyviin tuloksiin.

 ”Meillä pidetään huolta kaikista”

Sievin lukioon tullaan  peruskoulusta hyvin erilaisilla taustoilla. Rehtori Risto Särkijärven mukaan lukiossa pyritään siihen, että hitaamminkin oppivat pysyvät mukana.

– Meillä opettajat ovat mukana koulun kehittämistyössä ja oppilashuollossa tiiviisti. Ulospäin meininki täällä näyttää hyvinkin vapaalta, mutta me pidämme huolen siitä että kaikki kirjoittavat ajallaan. Pienessä lukiossa opettajien kanssa tullaan puhumaan matalalla kynnyksellä, sanoo Särkijärvi.

Samaa sanoo Someron lukion rehtori Jari Honkala. Myös Someron lukioon pääsevät käytännössä kaikki halukkaat.

– Pienen lukion etu on se, että kaikki tuntevat toisensa ja avun ja neuvojen saaminen on helppoa, sanoo Honkala

Uskotteko että opetuksella voi vaikuttaa?

– Uskon, kyse ei ole yksittäisten opettajien taidoista ja kyvyistä vaan koulun toimintakulttuurista, joka kannustaa ylittämään oppimaan ja menestymään. Hyvällä opetuksella voidaan auttaa opiskelijaa ylittämään omat rajansa.