Vaikka lepakot levittävät tappavia tauteja, on niistä ihmisillekin huomattavasti enemmän hyötyä kuin haittaa.
Erilaiset koronavirukset, kuten covid-19, SARS ja MERS ovat kaikki todennäköisesti lähtöisin lepakoista. Yön siivekkäillä hyönteismetsästäjillä on osansa myös ebolan levittämisessä.
Lepakolla on siis usein näppinsä pelissä, kun maailmalla puhkeaa ihmiselle vaarallinen epidemia tai pandemia.
Mutta miksi syyttävä sormi pitää kääntää niin usein juuri lepakkoon?
– Se on pitkälti kiinni lepakoiden ekologiasta ja käyttäytymisestä. Lepakko on ainoa lentävä nisäkäs ja lentäminen on aika raskasta. Edes lepakoiden omat solut eivät tahdo kestää lentämistä, ekofysiologian dosentti, luonnontieteellisen keskusmuseon luomuksen intendentti Thomas Lilley kertoo.
– Lepakoiden solut hajoavat lentäessä ja solujen hajotessa niiden ulkopuolelle kertyy dna:ta. Immuunijärjestelmät yleensä etsivät juuri tällaista vapaasti vaeltavaa dna:ta elimistöstä, koska se saattaa olla peräisin taudeista, Lilley jatkaa.
Koska lepakoissa soluja hajoaa jatkuvasti, on niiden immuunijärjestelmä kehittynyt sellaiseksi, että se jättää solujen ulkopuolisen dna:n rauhaan. Näin ollen myös lepakoihin tarttuvat virukset saavat olla omissa oloissaan. Virukset eivät useinkaan pyri isäntäeläintään sairastuttamaan, joten lepakon tavallaan sokea immuunijärjestelmä onkin tehokas.
Järjestely toimii. Lepakot voivat elää jopa 40-vuotiaksi, mikä on 6–8 grammaiselle eläimelle todella pitkään.
Toisin kuin lepakoissa, niin ihmisissä virukset herättävät immuunijärjestelmän. Tästä seuraa esimerkiksi kuume, jolla ulkopuolinen vierailija pyritään tuhoamaan.
– Kun lepakko lentää, niin sen ruumiinlämpötila nousee 40–41 asteeseen. Lepakko ylikuumenee. Suurin osa taudeista kuolee tuolloin. Pitkään lepakoissa asuneet virukset ovat tottuneet korkeaan lämpötilaan. Jos tauti, esimerkiksi koronavirus, sitten päätyy ihmiseen, niin ihmisen kuumereaktio ei riitäkään tappamaan virusta, Lilley sanoo.
Lepakon ja ihmisen välissä on usein kolmas eläin
Lepakot elävät suurissa yhdyskunnissa. Tiheä asukastiheys yhdistettynä lentokykyyn takaa sen, että lepakot levittävät viruksia kuin suurkaupunkien välillä sukkuloivat lentomatkustajat.
Usein viruksista tulee ongelma vasta, kun ne tavalla tai toisella siirtyvät lajista tai jopa ihmisryhmästä toiseen.
Tästä on lukemattomia esimerkkejä. HIV siirtyi Kamerunissa jo 1900-luvun alussa ihmiseen simpanssista. Eurooppalaiset veivät ainakin tuhka- ja isorokon Pohjois-Amerikkaan, jossa tuontitaudit tekivät tuhoista jälkeä.
– Mitä enemmän viruksella on mahdollisuuksia siirtyä uuteen isäntään, sitä todennäköisemmin loikka tapahtuu, sanoo väitöskirjatutkija Ilkka Kivistö.
SARS levisi lepakosta sivettikissan ja MERS kamelin kautta ihmiseen. Sekä SARS että MERS ovat covid-19:sta tapaan koronaviruksia.
– Harvemmin ihminen joutuu suoraan kosketukseen lepakoiden kanssa. Ne ovat pieniä eläimiä, eivätkä välttämättä levitä virusta ympäristöönsä yhtä tehokkaasti kuin jokin isompi laji. Uuden koronaviruksenkin kohdalla valistunut arvio on, että jokin väli-isäntä on ollut lepakon ja ihmisen välissä, Kivistö toteaa.
Taudit leviävät toreilla
Kiinan villieläintorit ovat niin otollisia paikkojen viruksen leviämiselle, koska niissä lepakot ovat verrattain pienessä tilassa ja helpommin kontaktissa muiden eläinten kanssa.
– Olen miettinyt ihmisläheistä analogiaa. Noin 70 prosentilla ihmisistä on huuliherpestä aiheuttava virus, mutta jollei ihminen stressaa, niin virus ei oikein oireile, Lilley vertaa.
– Kun lepakoiden luonnollista elinympäristöä tuhotaan tai ne joutuvat toreille, niin stressi lisääntyy. Kun stressi lisääntyy, niin lepakot erittävät enemmän virusta, Lilley jatkaa.
Suomenkin lepakot kantavat koronaa
Ilkka Kivistö tekee väitöskirjaa Suomen lepakoiden koronaviruksista.
Vaikka tutkimus on vielä verrattain alkuvaiheessa, niin ainakin siitä ollaan varmoja, että myös Suomessa lentävät lepakot kantavat koronavirusta.
– Mutta eivät lepakot ole nyt sen vaarallisempia kuin ennenkään. Maassa oleviin lepakoihin ei pidä koskea. Koronavirusta huomattavasti suurempi vaara on rabiesvirus, jota lepakot saattavat kantaa. Jos näkee lepakon pihallaan, niin siitä ei tarvitse huolestua, Kivistö muistuttaa.
Eri lepakkolajeja on maailmassa noin 1300, joista Suomessa asustaa 13. Kiinassa erilaisia lajeja on 130. Yli tuhannessa lepakkolajissa ei ole havaittu koronaviruksia.
– Maailmalta ei löydy näyttöä, että koronavirus olisi suoraan hypännyt lepakoista tutkijoihin. Suurin osa koronaviruksista on ihmisille harmittomia, Kivistö kertoo.
Kivistö muistuttaa, ettei Suomessa ole juuri tilanteita, joissa lepakot joutuisivat kosketuksiin ihmisten kanssa. Näin ollen epidemian liikkeelle lähtö kotimaisista lepakoista on äärimmäisen epätodennäköistä.
– Meidän löytämämme koronavirukset ovat myös hyvin erilaisia kuin covid-19. Vaikuttaa siltä, että meidän löydökset ovat olleet lepakoissa hyvin pitkään. Aina kun olemme löytäneet koronaviruksen, niin on myös todettu, etteivät ne ole hyppineet lajista toiseen, Kivistö sanoo.
Lepakko torjuu malariaa
Vaikka lepakot kantavat niin koronaviruksia kuin ebolaa, olisi niiden massoittain päiviltä päästäminen suorastaan katastrofaalinen idea. Lepakkoväestön leikkaamisella olisi sekä välittömiä että kauaskantoisia vaikutuksia sekä planeetan että ihmiselämän kannalta.
Ruoantuotannossa lepakoilla on merkittävä rooli, sillä ne popsivat suihinsa useita metsä- ja maatalouden tuholaiseläimiä.
Lisäksi lepakot ovat yksi tärkeimmistä malariaa aisoissa pitävistä eläimistä. WHO:n mukaan malaria tappoi vuonna 2017 yli 400 000 ihmistä, joista neljä viidestä asui Afrikan maissa tai Intiassa.
– Lepakot syövät joka yö oman painonsa verran hyönteisiä. Jos lepakoihin kajotaan, niin taudit leviävät tehokkaammin ja arvaamattomammin, Lilley toteaa.
Korjattu 13.05: Tekstissä luki, että yli tuhannessa lepakkolajissa on havaittu koronavirusta. Tämä on väärin. Yli tuhannessa lepakkolajissa ei ole havaittu koronavirusta.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
