Vaikka lepakot levittävät tappavia tauteja, on niistä ihmisillekin huomattavasti enemmän hyötyä kuin haittaa.
Erilaiset koronavirukset, kuten covid-19, SARS ja MERS ovat kaikki todennäköisesti lähtöisin lepakoista. Yön siivekkäillä hyönteismetsästäjillä on osansa myös ebolan levittämisessä.
Lepakolla on siis usein näppinsä pelissä, kun maailmalla puhkeaa ihmiselle vaarallinen epidemia tai pandemia.
Mutta miksi syyttävä sormi pitää kääntää niin usein juuri lepakkoon?
– Se on pitkälti kiinni lepakoiden ekologiasta ja käyttäytymisestä. Lepakko on ainoa lentävä nisäkäs ja lentäminen on aika raskasta. Edes lepakoiden omat solut eivät tahdo kestää lentämistä, ekofysiologian dosentti, luonnontieteellisen keskusmuseon luomuksen intendentti Thomas Lilley kertoo.
– Lepakoiden solut hajoavat lentäessä ja solujen hajotessa niiden ulkopuolelle kertyy dna:ta. Immuunijärjestelmät yleensä etsivät juuri tällaista vapaasti vaeltavaa dna:ta elimistöstä, koska se saattaa olla peräisin taudeista, Lilley jatkaa.
Koska lepakoissa soluja hajoaa jatkuvasti, on niiden immuunijärjestelmä kehittynyt sellaiseksi, että se jättää solujen ulkopuolisen dna:n rauhaan. Näin ollen myös lepakoihin tarttuvat virukset saavat olla omissa oloissaan. Virukset eivät useinkaan pyri isäntäeläintään sairastuttamaan, joten lepakon tavallaan sokea immuunijärjestelmä onkin tehokas.
Järjestely toimii. Lepakot voivat elää jopa 40-vuotiaksi, mikä on 6–8 grammaiselle eläimelle todella pitkään.