Vaikka uuteen koronavirukseen liittyvästä uutisoinnista voisi saada toisenlaisen kuvan, virukset eivät tartu eläimestä ihmiseen helposti, sanoo lepakoita tutkiva Thomas Lilley. Lilleyn mukaan tartunta vaatii esimerkiksi teurastuksen tai lähikontaktin satojen eläinyksilöiden kanssa.
Nykytiedon valossa uutta koronavirusta ovat alun perin kantaneet lepakot. Virus on siirtynyt lepakosta todennäköisesti ”väli-isäntään”, esimerkiksi muurahaiskäpyyn, jossa se on mutatoitunut nykyiseen muotoonsa, ja siirtynyt sitten ihmiseen.
Tämä on tapahtunut todennäköisesti Kiinan Wuhanissa, jossa lepakoilta on löydetty uuden koronaviruksen kanssa perimältään hyvin samankaltaista virusta.
Suomessakin lepakot kantavat monia koronaviruksia. Sitä ei kuitenkaan vielä tiedetä, onko yksi noista viruksista samankaltainen kuin se, josta uusi koronavirus sai alkunsa.
– Erilaisia koronaviruksia on ihan hurjasti ja niistä hyvin pieni osa on ihmisille vaarallisia. Emme tiedä, kantavatko lepakot Suomessa niitä viruksia, sanoo lepakoita tutkiva luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen intendentti Thomas Lilley.
”1980-luvulla yksi lepakkotutkija kuoli Suomessa rabiekseen”
Vaikka suomalaiset lepakot kantaisivat jonkinlaisia versioita uudesta koronaviruksesta, sarsista tai mersistä, se, että virukset tarttuisivat täällä ihmiseen, on Lilleyn mukaan äärimmäisen epätodennäköistä.
– Virusten hypyt lajista toiseen ovat itsessään äärimmäisen harvinaisia. Ne vaativat yleensä eläimen teurastuksen, nylkemisen tai sen, että on kosketuksissa tuoreen kudoksen kanssa. Suomessa lepakot ovat rauhoitettuja.
Lilleylle tulee mieleen yksi tapaus, jossa lepakon kantama virus on todistetusti tarttunut ihmiseen Suomessa.