Virukset tykkäävät meistä lentomatkustajista – kulkutautien leviämistä edistävät myös kaupungistuminen ja eläinten elinalueiden tuhoutuminen

Covid-19-koronaviruksen leviäminen Wuhanista maailmalle oli vain ajan kysymys.

Maailman tavaratuotannon jättipaja Kiina ei ole maailmalta suljettu yhteiskunta.

Vaikka viranomaiset Kiinassa olisivatkin aluksi jättäneet vähättelemättä ja peittelemättä koronaviruksen jylläämistä, miljoonakaupunkiin ja sieltä pois matkusti päivittäin ihmisiä – liikemiehiä ja -naisia, sukulaisissa käyviä, opiskelijoita, lomailijoita – lentokoneella.

Lentokone tietysti on vain yksi väline, jolla virukset singahtavat ihmisten mukana ympäri maailmaa. Ne tekevät "levittämistyönsä" vain muita nopeammin.

Monet virusepidemiat ja pandemiat lähtevät luonnon monimuotoisuudeltaan rikkaista Aasiasta ja Afrikasta. Ja epidemioita tuntuu olevan entistä tiheämmin.

Miksi?

Väestö kasvaa ja muuttaa kaupunkeihin

Väestömäärän kasvu, kaupungistuminen, metsäalueiden tuhoaminen, petojen määrän väheneminen, elävien eläinten markkinat, eläimiä hyödyntävä perinteinen kiinalainen lääketiede.

Näitä tekijöitä tuo esiin eläimistä ihmisiin leviäviä viruksia yhdysvaltalaisessa Penn State -yliopistossa tutkiva Suresh Kuchipudi.

On yhä enemmän ihmisiä, jotka pakkautuvat kaupunkeihin asumaan lähelle toisiaan ja käyttämään yhteisiä tiloja metroista kauppoihin ja ravintoloihin. Kiinassa maaseutu on kaikkea muuta kuin tyhjentynyt, mutta miljoonakaupunkeihin on muuttanut valtavat määrät väkeä.

Wuhanissakin ihmiset käyvät ruokaostoksilla toreilla, joilla on kaupan eläviä eläimiä. Jos alun perin virus on lepakossa, se on siirtynyt toiseen eläimeen, jota käsitellään ja kaupataan torilla. Näistä virus hyppää ihmiseen.

Lisääntyvä väestö tarvitsee koteja. Niiden alta raivataan metsää, joissa asuvien eläinten eläinympäristö kutistuu, minkä seurauksena ne siirtyvät viruksineen lähemmäksi ihmisasutuksia ja kotitalouseläimiä.

Jyrsijät voivat hyvin petojen kadotessa

Ja kuten Euroopassa 1300-luvun puolivälissä kuolemaa kylväneestä mustasta surmasta muistamme, "kiitos" kuuluu jyrsijäeläimille, jotka levittivät ruttoa. Rotat jättivät kaukomailta kauppatavaroineen saapuneet laivansa Vanhan mantereen satamissa.  

Jyrsijöistä tuskin päästään koskaan eroon, mutta metsähakkuiden ja muun elinympäristöjen tuhoamisen myötä niitä syövien saalistajien määrä pienenee. Siimahäntien populaatiot kasvavat.

Sormensa pelissä voi olla myös ilmastonmuutoksella.

Tauteja levittävien hyttysten elinalueet leviävät pohjoisempaan ja etelämpään ilmaston lämmetessä. Trooppisia tauteja on jo Euroopassakin.   

Hyttyset sikiävät seisovassa vedessä

Paikallaan seisova vesi on hyttysten sikiämiselle viiden tähden hotelli. Lisääntyvät tulvat uhkaavat saada aikaan tällaisia seisovien vesien alueita siellä, missä asuu paljon ihmisiä.

On myös arvioita, että lisääntyvät aavikkomyrskyt levittäisivät mikrobeja ilmakehään, ja siten tuulten mukana kauaksikin aavikoilta.  

Purjealukset ja karavaanit levittivät kulkutauteja jo ammoin.

2000-luvulla jättimäiset konttialukset ja junat kuljettavat lentokoneiden lisäksi kaikkea mahdollista tuhansien kilometrien päähän ja leveyspiirien yli. Tuotteiden mukana kulkeutuu niin bakteereita, viruksia kuin sienikasvustoa. Salakuljetettavat eksoottiset eläimet voivat tuoda viruksia mukanaan.

Rokotteet ovat ihmiskunnan yksi merkittävimpiä keksintöjä. Mutta ihmiset juoksevat jatkuvasti rokotteineen pari askelta uusien ja/tai mutatoituvien virusten perässä. Covid-19-koronaankin löytynee rokote, mutta se voi tulla liian myöhään.   

Elintapamme ylläpitävät epidemiavaaraa 

Viruksista emme pääse eroon koskaan. Kaupungistuminen jatkuu. Samoin kutistuvat eläinten luonnolliset elinalueet. Ilmasto lämpenee lukuisine seurauksineen.

Ja kun lentämisestä tulee yhä vain globaalimpi elämäntapa ja liikkumiskeino, viruksetkin silmänräpäyksessä kulkevat yhä useammin ja tiheämmin ilmojen halki, ja ylitse maan, ja vellovan sekä seisovan veen.