Vain pieni osa ihmiskauppatapauksista tulee poliisin tietoon – vuosittain noin pari sataa. Poliisiviranomaisten mukaan tapauksia saattaa kuitenkin olla huomattavasti enemmän, jopa tuhansia.
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan ongelmaa on pyritty ratkaisemaan muun muassa uhrin asemaa parantavalla lainsäädännöllä sekä lakeja rikkovan työnantajan rekrytointikiellolla.
MTV Uutiset uutisoi eilen tapauksesta Pohjanmaan Närpiössä, jossa ravintola- ja elintarvikeyrityksiä pitävää vietnamilaista pariskuntaa epäillään useita vuosia jatkuneesta törkeästä kiskonnasta.
Lue myös: "Suomalaisella unelmalla" on kallis hintalappu – ihmiskaupasta Närpiössä epäilty pariskunta muuttui hyväksikäytetystä riistäjäksi
Tapauksen huomioarvoa lisää etenkin se, että rikoksista epäilty pariskunta on itsekin ollut ihmiskaupan uhreja.
MTV:n Uutisaamussa torstaina vieraillut työministeri Tuula Haatainen vahvistaa, että tapauksista päivänvaloon päätyy vain jäävuoren huippu.
– Poliisikin arvioi, että sellainen yhdeksänkymmentä prosenttia tapauksista on piilossa. Tästä syystä viimeisen parin vuoden aikana on tehostettu paljon toimia niin lainsäädännön kautta kuin neuvonnan ja eri viranomaisten yhteistyön kautta.
Haataisen mukaan Närpiön tapaus herättää huomiota ja korostaa samalla, että vastaavaa on tullut ilmi muun muassa rakennus- ja palvelualoilla.
– Tällaista ei sallita. Meillä on vielä lainsäädännössä keinoja, joilla pystyisimme puuttumaan tähän entistä paremmin, Haatainen toteaa.
Uhrit ja uhrien ongelmat
Työministerin mukaan ongelma yksi isoista ongelmista on se, että ihmiskaupan uhrit eivät välttämättä uskalla hakea apua vaikeassa tilanteessa.
– Siinä on kielitaitomuuria, ei tunneta Suomen oloja tai lainsäädäntöä. Ei tiedetä, mitkä oikeudet heillä itse asiassa on.
– Kaiken a ja o on uhrin kyky ja mahdollisuus hakea apua ja ilmoittaa epäkohdista. Jos uhri ei sitä pysty sitä tekemään, niin viranomaisten on vaikea puuttua, Haatainen luettelee.
