Alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa Suomi on jo neljättä kertaa putkeen finaaleissa. Kolmen vuoden sisällä Pikkuleijonat on ottanut yhden kullan ja kaksi hopeaa. Mutta mistä finaaliputki kertoo?
Venäjällä pelattavissa kisoissa Suomen joukkue on ollut mahtavassa iskussa. Kuudesta ottelusta Pikkuleijonat on ottanut kuusi voittoa maalierolla 28-10.
Pikkuleijonien menestys on heijastunut myös alle 20-vuotiaiden tasolle sekä koko pelaajatuotantoon. NHL:ään on valunut viime vuosien aikana lukuisia kovan luokan nuoria kavereita.
Alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa ei voida puhua enää mistään vuoden tai kahden sensaatiotarinasta, vaan Suomi on vakiinnuttanut asemansa kärkimaana.
Mitkä elementit ovat sitten mahdollistaneet näin komean menestyksen?
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela perkasi MTV Sportille tekijöitä menestyksen takaa.
– Jääkiekko on toki lajina sellainen, joka kiinnostaa nuoria. Tämä näkyy siinä, että liikunnallisesti lahjakkaita nuoria tulee lajin pariin. Toinen juttu on se, että pelaajakehityksen eteen on tehty pitkäjänteisesti töitä, Nummela aloittaa.
– Ensinnäkin jo useamman vuoden ajan liitossa on toteutettu taitovalmentajahanketta. Ympäri Suomea on toiminut noin 25 Jääkiekkoliiton rahoituksella palkattua valmentajaa. Heidän suhteen on käytetty niin sanottua sateenvarjorakennetta, missä seurat on ryhmitetty yhteistyöryppäisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ihan siellä ruohojuuritasolla on perusasioiden ja taitojen kouluttamista. Siinä tehdään ihan systemaattista työtä.
– Toinen on se, että käytössä on systemaattinen pelaajakartoitus. Nuorissa on olemassa Leijonatie, joka lähtee liikkeelle Pohjola-leiriltä. Siellä valitaan 44 maajoukkue-ehdokasta, jotka sitten seuraavana syksynä muodostavat ensimmäisen alle 16-vuotiaiden maajoukkueen. Siitä sitten lähdetään etenemään. Moni nytkin mukana oleva kaveri on ollut jo kolmatta vuotta maajoukkuetoiminnassa mukana, Nummela käy läpi, viitaten nykyiseen Pikkuleijonien joukkueeseen.
Olennainen teema kaiken menestyksen keskellä on jatkuvuus.
Miten hyvän olon tunnetta pyritään kitkemään pois? Miten liitossa pysytään lajin kehityksestä perillä?
– Meillä on käytössä suhteellisen ainutlaatuinen järjestelmä. Eri maajoukkueissa toimii päätoimisia valmentajia, jotka taas toimivat tiiviisti yhteistyössä. Siihen kuuluu nuorisovalmentajat ja A-maajoukkuevalmentajat. Tämä taas näkyy siinä, että kun MM-kisoista tai muista kansainvälisistä tapahtumista saadaan tietoa pelin kehityssuunnista ja siitä, mihin päin kansainvälisellä tasolla ollaan menossa, niin se käydään läpi nopeasti heti turnausten jälkeen. Se tieto sitten lähtee valumaan maajoukkuevalmentajien kautta taitovalmentajille, seuroille, niiden valmennuspäälliköille, urheilutoimenjohtajille ja niin edelleen, Nummela avaa.
– Tuo on hyvin selkeä ja yksinkertainen malli, minkä myötä tieto maailmalta kulkee aivan sinne ruohojuuritasolle ja seuroihin saakka. Niin yksittäisten joukkueiden kuin yksilöiden valmentamista varten, liiton puheenjohtaja summaa.
Nummela itse on havainnut hyvin positiivisia piirteitä Pikkuleijonien tekemisestä meneillään olevassa turnauksessa.
– Jos kokonaisuutta miettii, niin pelaajista ja valmentajista on välittynyt sellainen positiivinen voittamisen kulttuuri.
– Toki pidetään jalat maassa ja pää kylmänä. Siellä tulee erittäin kova vastustaja finaalissa vastaan, mutta jo tässä vaiheessa voi todeta, että tuo on ollut hieno suoritus, kun tänäkin vuonna on menty finaaliin asti. Katsotaan sitten, että mikä se tarkka lopputulos on, minkä kanssa Suomen joukkue saapuu maanantaina Suomeen, Nummela pyörittelee hymyillen.