Nuorten jääkiekkokarkkia on tullut Suomeen viime aikoina poikkeuksellisen usein. Nuoret Leijonat toivat alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden Ruotisista kaksi vuotta sitten ja uusivat temppunsa tänä vuonna Helsingissä. Menestystä on tullut viime vuosina myös alle 18-vuotiaiden MM-kisoista.
Vaikka menestys arvokisoissa on lopulta pienistä asioista ja sattumastakin kiinni, se kertoo kuitenkin siitä, että Suomessa on tehty jotain oikein. Viime vuosina Suomi-kiekon valmennuspuolella onkin tehty lukuisia korjausliikkeitä, jotka näyttävät nyt kantavan hedelmää.
Juniorimaajoukkueiden valmentajista tehtiin vuonna 2010 päätoimisia, maajoukkueiden ja seurajoukkueiden yhteistyötä on tiivistetty. Myös erityiset taitovalmentajat ovat kehittäneet pelaajien ominaisuuksia.
– Suomalainen peli ja niin sanottu meidän peli on saanut paljon lisää ulottuvuutta. Tällä hetkellä näyttää erittäin hyvältä, Suomen jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Rauli Urama sanoo.
– Käytännössä jos menee mihin tahansa halliin Suomessa, C- B- tai A-junioreiden harjoituksiin, se toiminta on suurin piirtein samanlaista. Samat painopistealueet ovat harjoittelun alla ja sitä kautta yhtenäinen massa saa samaa valmennusta paikkakunnasta riippumatta. Se on se Suomi-kiekon yhteisöllisyys ja tämän maan iso etu.
Eri vuosina pelaajille korostetaan Uraman mukaan erilaisia painopistealueita. Alueet kehitetään muun muassa tekemällä analyysejä kansainvälisistä peleistä ja peilaamalla niitä suomalaisten pelaajien ja suomalaisen pelin tasoon.
– Tänä vuonna on työskennelty voimakkaasti esimerkiksi maalin lähellä pelaamisen eli maalin teon ja maalin estopelin kanssa, sitä ennen korostettiin luistelua ja urheilullisuutta. Viime vuosien painopisteitä ovat olleet myös esimerkiksi laukauksen laatu ja maalivahtia vastaan pelaaminen.