Pestiään Nuorten Leijonien päävalmentajana elokuun MM-kisoihin asti jatkanut Antti Pennanen haluaa nähdä suomalaisten maajoukkueportaiden tuottavan yhä monipuolisempia pelaajia. MM-loppuottelu Kanadaa vastaan antoi tämän merkityksestä hyvän esimerkin.
Pennasen oli tarkoitus siirtyä ensi kaudesta alkaen Jokerien KHL-joukkueen päävalmentajaksi, mutta seuran vetäytyminen venäläisvetoisesta liigasta jätti hänet hetkeksi tyhjän päälle.
LUE MYÖS: Leijonissa jäätävät meriitit – Jukka Jalonen kertoo ajatuksensa NHL-pestistä: "Tiedän mitä voittaminen vaatii"
Pennasen sopimuksen Suomen jääkiekkoliiton kanssa piti päättyä tähän kevääseen, mutta nuorten maajoukkueen seuraajaksi nimetyn Kari Jalosen äkillinen siirtyminen Tshekin miesten maajoukkueeseen sai hänet vielä palaamaan tehtäväänsä.
Nuorilla Leijonilla on elokuussa edessään koronapandemian takia vuodenvaihteessa kesken jääneiden MM-kisojen loppuunsaattaminen Kanadan Albertassa. Pennanen päätti hoitaa projektin loppuun tuttujen nuorten kanssa.
Vahvan panoksensa pelaajakehityksessä antanut Pennanen kertoi MM-loppuottelun erätauolla C Morelle haluavansa suomalaisista pelaajista yhä monipuolisempia. Finaalivastus Kanada osoitti, miten kova vaatimustaso kamppailupelaamisessa on NHL:ssä ja kansainvälisillä kentillä.
– Pikkaisen minä olen huolissani siitä, kun katson nuoria pelaajia tällä hetkellä, että meillä on vähän liikaa niitä ”one and done” -pelaajia, kuten NHL:ssä sanotaan, Pennanen kertoo.
– Meidän huippupelaajamme pelaavat yksittäisiä tilanteita. Sitä vaaditaan myös kansainvälisissä peleissä, että pitää pystyä vaihtamaan roolista toiseen todella nopeasti, jos haluat siellä pärjätä.
Tällä Pennanen tarkoittaa pelaajia, jotka menevät vain tietyntyyppisiin tilanteisiin. He taklaavat tai laukovat vain, kun olosuhteet ovat heille otolliset.
MM-kulta 2019 käännekohta
Pennasen mukaan Suomi tuottaa vuosia rakennetulla järjestelmällään erittäin hyviä 16–18-vuotiaita pelaajia. Valmentajat ovat päätoimisia ja ammattitaitoisia. Jukka Jalosen valmennusryhmässä toimiminen aiemmissa arvokisoissa on opettanut Pennasellekin paljon johtajuudesta.
– Haluan sanoa myös valmentajille, jos mietin Jukkaa, jonka kanssa olen saanut olla muutaman kerran kisoissa, niin sellainen valmentajana ja johtajana olemisen taito on kovaa luokkaa.
– Me aika usein keskustelemme asiantuntijuudesta, pelistä ja pelaamisesta. Ne ovat kiistatta tärkeitä, muttei unohdeta sitä, miten kehitetään valmentajana olemisen taitoja. Siinä Jukka on mielestäni erinomainen, Pennanen kehuu.
Viimeisen vuosikymmenen aikana Leijonista on kehittynyt joukkue, joka lähtee ennakkosuosikkina jo lähes turnaukseen kuin turnaukseen. Pennasen mukaan vuoden 2019 maailmanmestaruus arvokisatasolla kokemattomalla joukkueella Ruotsin, Venäjän ja Kanadan vahvoja NHL-nippuja vastaan oli käännekohta suomalaisen maajoukkuekiekon tarinassa.
– Varmaan eroavaisuus on se, että silloin 2019 puhuttiin siitä, kun ei ole NHL-pelaajia, ja oliko 18–19 ensikertalaista, ja on vähän sellainen altavastaajajoukkue. Se on ollut sellainen henkinen asetelman muutos, joka tässä on tapahtunut viime vuosina.
– Nyt ei puhuta, että on poissa NHL-pelaajia, vaan puhutaan myös, että Suomi on ennakkosuosikki voittamaan nämä kisat, Pennanen sanoo.
Tällä kertaa Leijonat sai Pohjois-Amerikasta avukseen Mikael Granlundin, Joel Armian, Miro Heiskasen ja Esa Lindellin, jotka pääsivät heti sisään tapaan, jolla Suomi kokoonpanosta riippumatta pelaa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.