Vuoden ensimmäinen piispainkokous kokoontuu tänään ja huomenna Helsingissä. Esityslistalla on selvityksen tekeminen vihkioikeudesta luopumisen vaikutuksista.
Taustalla on maaliskuun alussa voimaan tuleva avioliittolaki, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien avioliitot. Lakimuutos pakottaa kirkon arvioimaan suhdettaan juridiseen vihkioikeuteen.
Mitä vihkioikeudesta luopumisesta ihan käytännössä seuraisi? Tätä MTV:n Huomenta Suomen uutisissa avasi Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen.
– Ensinnäkin papit voisivat vapaasti valita, minkälaisia rekisteröityjä pareja he voisivat siunata kirkossa. Vihkiminen tapahtuisi maistraatissa ja sen jälkeen jos pariskunta haluaa, he tulevat siunattavaksi kirkkoon. Silloin papille ei tulisi virkavirheitä eikä virkavelvollisuuksia, ja hän voisi hyvin vapaasti päättää (seremoniasta), Ruokanen kertoo.
Kirkkoväen näkökulmasta itse seremonia ei juurikaan muuttuisi, Ruokanen arvioi.
– Se näyttää hyvin samalta, vaikka kyseessä olisi avioliittoon vihkiminen tai siunaus. Yhtä suuri juhla. Kirkon ei välttämättä tarvitsisi luoda mitään virallisia kaavoja. Nyt jo voimassa oleva siunaamiskaava on hyvin vapaa. Mutta mitä pappi sanoo, mitä hän rukoilee, niin siinä on hyvin suuri valinnanvapaus jo nyt.
Ruokanen toivoisi, että Suomessa päädyttäisiin edellä esitettyyn ratkaisuun.
– Se olisi hyvin viisasta ja parempi ratkaisu kuin mitä muut Pohjoismaat ovat tehneet niissä maissa, jossa avioliittokäsitystä on muutettu. Tämä jättäisi voimaan nykyisen käsityksen kristillisestä avioliitosta, mutta antaisi käytännön vapautta.
Ruokanen ei usko kirkon jäsenmäärien romahtavan, jos vihkioikeus poistuisi.
– Nythän on käynyt niin, että kirkolliset avioliitot ovat vähemmistössä. Siviiliavioliittoja on vuodesta 2014 alkaen solmittu enemmän kuin kirkollisia vihkimisiä. En usko, että tämä kovinkaan vaikuttaisi kirkon jäsenmäärään.