Jännitteet Lähi-idässä kiristyvät, ja tilannetta seuraa myös konfliktien ja diplomaattisten suhteiden välillä tasapainotteleva Venäjä.
Israel ja Hamas, Hizbollah Libanonissa, Iran ja Syyria naapurissa. Kun jännitteet kasvavat, on myös Venäjällä ja presidentti Vladimir Putinilla paljon pelissä.
Venäjällä on ollut pitkään hyvät suhteet niin Israeliin kuin terroristijärjestö Hamasiinkin.
– Hamasille tuki on ollut poliittista ensisijaisesti, eli kun muut valtionjohtajat ja valtiot ovat boikotoineet Hamasia ja syyttäneet sitä terroristiseksi järjestöksi, niin Moskovassa asia on nähty hieman eri tavalla, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari.
Venäjä on pikemminkin pyrkinyt dialogiin. Hamasin edustajat ovat vierailleet useasti Moskovassa ennen ja jälkeen terroristi-iskun Israeliin vajaa kuukausi sitten.
– Venäjä ei määrittele Hamasia terrorijärjestöksi, mikä puolestaan mahdollistaa nämä yhteydet.
Ei merkkejä aseellisesta avusta suoraan Venäjältä
Aseellisesta avusta Hamasille tai Libanonissa toimivalle terroristijärjestö Hizbollahille ei ole viitteitä, Saari sanoo.
– Mikäli on löytynyt esimerkiksi venäläistä aseistusta Gazasta, sen on täytynyt tulla esimerkiksi Iranin kautta tai muiden välikäsien kautta, mutta suoraa aseellista apua Venäjää ei tietääkseni ole kyllä antanut.
Mikään ei kuitenkaan estä Venäjän kumppaneita välittämästä aseita eteenpäin. Moskovalla oli lähialueilla hyviä ystäviä kuten Iran ja Syyria.
CNN:n yhdysvaltalaisten tiedustelulähteiden mukaan Syyrian presidentti Bashar al-Assad on hyväksynyt venäläisen ohjusjärjestelmän toimittamisen Hizbollahille.
2:17
Samaan aikaan Venäjä yrittää pitää suhteitaan yllä vanhaan ystäväänsä Israeliin, joka on pidättäytynyt toimittamasta aseita Ukrainaan, mutta toisaalta on kipuillut Venäjän tyhjänpäiväisten natsisyytösten kanssa.
Viikko sitten nähty juutalaisvastainen väkirynnäkkö lentokentälle Dagestanissa ei varsinaisesti parantanut tilannetta.
Sodan laajentuminen ei ole Moskovankaan etu
Mutta hyötyykö Venäjä Lähi-idän konfliktin ja mahdollisesti sodan laajentumisesta? Kyllä ja ei, vastaa Saari.
– Esimerkiksi nyt kun maailman huomio on Lähi-idässä, [Venäjä] on kiihdyttänyt taisteluita Ukrainassa ajatellen, että nyt on hyvä hetki tehdä aluevaltauksia tai jotain brutaaleja toimenpiteitä.
Pitkällä tähtäimellä etenkin Yhdysvaltojen aseellisen tuen kärjen siirtyminen kohti Israelia olisi Venäjälle ihanteellista. Altavastaaja Ukraina on pitänyt pintansa pitkälti Yhdysvaltojen sotakaluston avulla.
Tällä hetkellä kuitenkin Yhdysvaltojen hallinnossa kiistellään, onko varaa tukea molempia.
1:40
Kaikki Yhdysvaltojen huomiota ja vaikutusvaltaa vievä levottomuus on Venäjän etu, mutta sodan laajentuminen Lähi-idässä tuskin palvelisi sekään maan tavoitteita. Venäjällä on Syyriassa asevoimia ja lentotukikohtia, mutta resurssit ovat Ukrainan sodassa.
Venäjä on pyrkinyt asemoimaan itsensä alueella eräänlaisena välittäjänä ja neuvottelijana, mutta Saari ei usko, että sen uskottavuus muiden maiden silmissä riittää siihenkään kunnolla.
– Enemmän kysymys on kuitenkin tällaisesta tietystä statuksesta suurvaltana ja siitä, ettei Lähi-itää voi ajatella ilman Venäjää.