Miehittämättömän kuulennon lähtö peruuntui viime hetkillä – seuraavat laukaisumahdollisuudet ovat ensi perjantaina ja maanantaina

Lähtölaskennan kello oli aiemmin pysäytetty 40 minuutin kohdalle yhden rakettimoottorin lämpötilaa koskevien ongelmien takia.

Mahdollisesta uudesta yrityksestä ei vielä ilmoitettu, mutta Nasa kertoi aiemmin, että seuraavat mahdolliset laukaisuikkunat olisivat ensi perjantaina ja maanantaina.

Kyseessä on ensimmäinen lento Artemis-ohjelmassa, jonka tavoitteena on ihmisen paluu Kuun pinnalle yli 50 vuoden tauon jälkeen. Maailman voimakkaimman kantoraketin, lähes satametrisen SLS:n, oli määrä nostaa Orion-kapseli avaruuteen puoli neljältä iltapäivällä Suomen aika.

Kantoraketin polttoainesäiliöitä ryhdyttiin täyttämään viime yönä. Useita tunteja kestävän operaation aikana rakettiin tankattiin yli kolme miljoonaa litraa nestemäistä vetyä ja happea.

Ensimmäiset ihmiset palaavat Kuun pinnalle Artemis-ohjelman suunnitelmien mukaan aikaisintaan vuonna 2025. Lopullinen tähtäin on vieläkin kauempana kuin Kuussa, jonka suunnitellaan toimivan välietappina ja harjoittelukenttänä miehitetyille lennoille Marsiin.

Lähimmillään 100 kilometrin korkeudella Kuun pinnasta

Orion-kapselissa on mukana myös suomalaista teknologiaa. Turkulaisen ASRO:n suunnittelemat ja valmistamat viisi mittauslaitetta selvittävät, millaiselle säteilylle astronautit altistuvat tulevilla kuulennoilla. Ensimmäisellä lennolla astronauttien paikalla kapselissa istuvat nuket.

Ensimmäiset ihmiset palaavat Kuun pinnalle suunnitelmien mukaan aikaisintaan vuonna 2025.

Orion-kapselin on määrä kiertää Kuuta ja palata Maahan 42 päivää kestävän lennon jälkeen. Lähimmillään Orion käy vain sadan kilometrin etäisyydellä Kuun pinnasta.

Maan ilmakehään palattaessa Orionin suuren lämpökilven täytyy kestää enimmillään 2  760 celsiusasteen lämpötila.

Suunnitelman mukaisesti miehittämätöntä lentoa seuraa Kuun kiertoradalle miehitetty Artemis II -lento vuonna 2024. Aikaisintaan sitä seuraavana vuonna miehitetty Artemis III laskeutuu lähellä Kuun etelänapaa.

Tavoitteena pysyvä tukikohta Kuuhun

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa korostaa, ettei Artemis-ohjelmassa tule olemaan kyse sarjasta yksittäisiä lentoja, vaan pysyvän läsnäolon rakentamisesta Kuuhun ja sen liepeille.

Kuun kiertoradalle on tarkoitus perustaa Gateway-avaruusasema, joka toimii väliasemana laskeutumisille Kuuhun. Kuun kamaralle on puolestaan määrä rakentaa pysyvä tutkimus- ja asumistukikohta, "perusleiri" eli Artemis Base Camp.

–  Ensimmäiset lennot koostuvat lyhyistä oleskeluista (Kuun) pinnalla, mutta sitä mukaa kuin perusleiri kehittyy, tavoitteena on mahdollistaa miehistöjen oleskelu Kuussa jopa kahden kuukauden ajaksi kerrallaan, Nasa kertoo.

Nasan mukaan Apollo-lennoista poiketen Kuun pinnalle astuvien astronauttien joukossa tulee olemaan ensimmäistä kertaa sekä nainen että ei-valkoihoinen ihminen ("person of color").

Kuulentojen kiihkeä, mutta lopulta lyhyeksi jäänyt kulta-aika koettiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Apollo-ohjelman kuuluisin lento oli kesällä 1969 toteutettu numero 11, joka vei Neil Armstrongin ensimmäisenä ihmisenä toisen taivaankappaleen pinnalle. Kaikkiaan kuusi Apollo-lentoa onnistui laskeutumaan Kuuhun.

Ihmisen viimeisestä vierailusta Kuun pinnalle tulee kuluneeksi ensi joulukuussa tasan 50 vuotta. Tuolloin Apollo 17 -lennon astronautit jättivät toistaiseksi jäähyväiset Maan uskolliselle kiertolaiselle.