Miehet äänestävät yhä yleisemmin eduskuntaan muita kuin miehiä. Sen sijaan yhä suurempi osa naisista äänestää samaa sukupuolta olevaa ehdokasta. Tulos ilmenee oikeusministeriön rahoittamasta, yliopistojen perustaman Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion (FNES) tutkimuksesta, jonka tuloksista osa julkaistiin maanantaina.
Vielä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 73 prosenttia miehistä äänesti samaa sukupuolta olevaa ehdokasta, mutta kevään eduskuntavaaleissa lukema oli 60 prosenttia. Naisista 63 prosenttia äänesti kevään vaaleissa samaa sukupuolta olevaa ehdokasta. Aiemmissa vaaleissa 2000-luvulla noin puolet naisista on äänestänyt toista naista.
Lue myös: Kun eduskunnasta lähtee ääniharavamiehiä, naisille voi aueta lisää tilaa
Tutkimuksesta myös ilmenee, että jopa 71 prosenttia korkeakoulutetuista naisista äänesti tänä vuonna naisehdokasta. Miehillä koulutuksen vaikutus äänestyskäyttäytymiseen on lievempi mutta päinvastainen: miehistä innokkaimmin naisia äänestivät korkeakoulutetut.
Perusasteen koulutuksen saaneista miehistä 66 prosenttia äänesti samaa sukupuolta olevaa ehdokasta.
Puolue ratkaisee äänestyspäätöksen
Tutkimuksen mukaan puolueen valinta on ratkaissut äänestyspäätöksen viimeisten kymmenen vuoden ajan pidetyissä vaaleissa. Kevään eduskuntavaaleissa puoluetta piti ehdokasta tärkeämpänä 56 prosenttia suomalaisista.
Alle 35-vuotiaat äänestäjät ovat selvästi vanhempia ikäluokkia liikkuvampia äänestäjiä. Naiset ovat äänestäneet miehiä aktiivisemmin kaikissa eduskuntavaaleissa vuodesta 1987 lähtien. Kevään eduskuntavaaleissa kuitenkin sekä miesten että naisten äänestysaktiivisuus nousi edellisistä eduskuntavaaleista.
Tutkimus äänestyskäyttäytymisestä on toteutettu vuodesta 2003 saakka. Tällä kertaa siihen haastateltiin reilua tuhatta suomalaista äänestäjää.