Kokoomusta kannattavat arvostavat EU-vaaliehdokkaassa keskimääräistä enemmän kielitaitoa, koulutustausta ja kokemusta, perussuomalaisia kannattavat keskimääräistä vähemmän.
Äänestäminen EU-vaaleissa vaikuttaa kiinnostavan suomalaisia enemmän kuin edellisellä kerralla vuonna 2019, kertoo Uutismedian liiton teettämä tutkimus. Tutkimuksessa 55 prosenttia ilmoitti aivan varmasti äänestävänsä vaaleissa. Lisäksi moni harkitsee äänestämistä.
Uutismedian liitto kuitenkin katsoo, että vaikka äänestysinnokkuus on kasvanut yli 10 prosenttiyksikköä edellisiin EU-vaaleihin verrattuna, äänestysprosentti tuskin nousee lähellekään 50:tä.
Vuoden 2019 EU-vaaleissa äänestysprosentti Suomessa oli 42,7.
Varmimpia äänestysaikeistaan ovat 65 vuotta täyttäneet suomalaiset. Keskiarvoa vähemmän aikeita äänestää on perussuomalaisia tai kristillisdemokraatteja kannattavilla.
Iro Research haastatteli maaliskuussa tuhat vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Näkemysten halutaan kohtaavan
Tärkein valintakriteeri ehdokkaalle oli tutkimuksessa ehdokkaan ja omien näkemysten vastaavuus. Näin kertoi 79 prosenttia haastatelluista. Kielitaitoa sekä tasa-arvoista suhtautumista eri väestönosiin arvosti kumpaakin 38 prosenttia.
Koulutustaustan nimesi tärkeimmäksi valintakriteeriksi 37 prosenttia ja puoluetaustan 36 prosenttia.
Kokoomusta kannattavat painottavat selvästi keskimääräistä enemmän kielitaitoa, koulutustaustaa ja aiempaa kokemusta europarlamentista. Perussuomalaisia kannattavat sen sijaan antavat näille tekijöille selvästi keskimääräistä vähemmän painoarvoa.
Sekä kokoomuksen että perussuomalaisen kannattajat antavat selvästi keskimääräistä vähemmän painoa tasa-arvoiselle suhtautumiselle eri väestönosiin.
Harhaanjohtava tieto lisääntyy
Sanomalehdet ja televisio ovat suomalaisten tärkeimmät tietolähteet EU-vaaleissa, kertoo tutkimus. EU-vaaleissa äänestämään aikovista tai sitä harkitsevista 62 prosenttia hakee tukea äänestyspäätökseensä painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä, 59 prosenttia puolestaan televisiosta.
Vain joka neljäs hakee tukea äänestyspäätökseen sosiaalisesta mediasta.
Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista uskoo, että tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrä kasvaa lähivuosina. Erilaisten tahojen pyrkimys vääristää ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta, tieteestä ja muista ihmisistä koetaan kasvavaksi uhaksi.
Suomalaiset kokevat pystyvänsä itse erottamaan ulkopuolisen tahon vaikutusyritykset omaan äänestyskäyttäytymiseen varsin hyvin. Muiden kykyyn erottaa vaikutusyritykset luotetaan huomattavasti vähemmän.