Metsäpalot entistä pienempiä

Suuret kymmeniä tai satoja hehtaareja tuhoavat metsäpalot ovat nykypäivänä harvinaisia. Metsäpalojen lentotähystyksen ja satelliittihavaintojärjestelmän ohella palojen keskikokoon on ollut vaikuttamassa erityisesti matkapuhelinten yleistyminen.
- Lähes jokaisella metsässä liikkujalla on matkapuhelin mukanaan, ja paloista saadaan tieto aiempaa varhemmin. Kun palokunta pääsee sammutustöihin jo alkuvaiheessa, niin palaneet pinta-alat eivät ole niin suuria, sisäministeriön pelastusosaston ylitarkastaja Rami Ruuska toteaa.

Suomen hyväkuntoinen metsäautotieverkosto mahdollistaa sammutusyksiköiden sujuvan etenemisen maastossa ja apua on saatavissa myös ilmateitse. Pääasiassa sairaankuljetuksiin keskittyvien pelastushelikoptereiden rinnalle on sisäministeriön pelastusosasto kehittänyt sammutuslentokonejärjestelmän.

- Lentokoneet ovat kustannuksiltaan huomattavasti helikoptereita edullisempia. Sammutuslentokoneet ovat vanhoja lannoituslentokoneita, jotka on remontoitu ja muutettu tarkoitukseen sopivaksi. Ne ottavat noin 600-800 litran vesilastinsa säiliöautosta ja pudottavat veden omalle sammutuskaistalleen ilmassa toimivan lentosammutuspäällikön ja maassa toimivan pelastustoiminnan johtajan määräysten mukaisesti, ylitarkastaja Ruuska selvittää.

Jälkivartiointilasku metsänomistajalle

Suomen yksityismetsistä on vakuutettu vain kolmannes, ja jo pienempikin metsäpalo tuntuu metsänomistajan kukkarossa. Vuonna 2001 vakuutusyhtiöt maksoivat tulipalon aiheuttamia vakuutuskorvauksia 45 000 euron verran, kun palaneen metsämaan arvo oli yli kymmenkertainen.

Palaneesta metsästä aiheutuneiden tulonmenetysten ohella maksettavaksi voi tulla mittava lasku myös metsäpalon jälkivartioinnin järjestämisestä. Aiemmin metsäpalojen jälkivartiointi kuului kuntien vastuulle, mutta vuonna 1999 pelastustoimilaki siirsi palojen jälkivartioinnin maanomistajan hoidettavaksi.

Mikäli vakuutukset eivät ole kunnossa, niin vartioinnin maksumieheksi joutuu maanomistaja.
- Palokunnan tehtävä on sammuttaa tulipalo. Vaikka paloalue on jo pimeä, niin palanut metsäalue voi höyrytä sen jälkeen vielä pitkään. Mikäli palokunnat vastaisivat myös jälkivartioinnista, niin kesä menisi metsässä istuen, ylitarkastaja Rami Ruuska muistuttaa.

Lainmuutoksen jälkeen vakuutusyhtiöt ovat tarkentaneet metsävakuutusten ehtoja siten, että myös kohtuulliset ja tarpeelliset jälkivartiointikustannukset hoidetaan vakuutuksesta. Mikäli metsänomistaja itse ei järjestä tarpeellista ja riittävää jälkivartiointia, niin se tehdään hänen kustannuksellaan.

- Pelastustoimilain mukaan kohteen omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan jälkivartioinnista sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi palokunnan toimenpiteitä. Jälkivartioinnin aloittamisen ratkaisee pelastustoimien johtaja. Mikäli omistajaa tai haltijaa ei tavoiteta tai nämä eivät huolehdi jälkivartioinnin tai raivauksen suorittamisesta, niin pelastustoiminnan johtajalla on oikeus teettää tarvittavat toimenpiteet omistajan kustannuksella, ylitarkastaja Ruuska muistuttaa.

(MTV3-STT)