Metsänomistajien puuhamies: Saatin pääsyliput kartellikäräjille

Vahinkoa hankala osoittaa 2:11

Yksityisten metsänomistajien puolesta puukartellioikeudenkäyntiä varten perustettu Suuri Savotta -ryhmä jännitti aamulla hovioikeuden ratkaisua jyväskyläläisessä ravintolassa.

– Voitto kotiin, peukutti ryhmän puuhamies Reijo Lahtonen kuultuaan uutisen puhelimessa asianajajalta kesken mediatilaisuuden.

Samaan hengenvetoon Lahtonen kuitenkin muistutti, että varsinaisessa vahingonkorvausasiassa ei ole vielä tapahtunut mitään.

– Urheilutermein voisi todeta, että nyt on vasta lunastettu liput ja päästy sisään käräjäsaliin.

Stora Enso, UPM ja Metsä Group voivat hakea päätökseen vielä valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Yhtiöt eivät halunneet kommentoida hovioikeuden ratkaisua.

Vahingon suuruus osoitettava

Kun asia palautuu nyt käräjäoikeuteen, on edessä vaikein rasti; vahingon näyttäminen toteen.

– Se on edelleen yhtä vaikeaa kuin aikaisemminkin. Mutta varmaa on myös se, että niitä rahoja ei tule jos ei niitä hae, Lahtonen tiivistää.

Suuri Savotta -ryhmä aikoo Lahtosen mukaan käyttää parasta mahdollista asiantuntemusta osoittaakseen, minkälaista vahinkoa metsänomistajat ovat kärsineet.

– Summista on vielä turha puhua. Mutta metsäyhtiöt tekivät kartellin saadakseen siitä taloudellista hyötyä.

Kaikkiaan kolmelta metsäyhtiöltä haetaan yli 225 miljoonan euron korvauksia saamatta jääneistä puukauppatuloista. Summa koostuu yksityisten metsänomistajien, kuntien, seurakuntien ja Metsähallituksen vaatimuksista.

Hovioikeus laski toisin

Helsingin käräjäoikeus päätti viime maaliskuussa, että määräaika kanteen nostamiselle on viisi vuotta. Käräjäoikeuden mielestä vanhentuminen laskettiin hetkestä jolloin UPM ilmiantoi kartellin ja Kilpailuvirasto tiedotti kartellitutkinnan aloittamisesta vuonna 2004.

Hovioikeuden mukaan vanhentumisaika lasketaan siitä kun markkinaoikeuden ratkaisu sai lainvoiman tammikuussa 2010. Käräjäoikeus äänesti asiasta, hovioikeus oli yksimielinen.

Uusi savotta vireille - osa pelkää

Viiden vuoden vanhentumisaika umpeutuu ensi tammikuun 4. päivänä. Siihen saakka myös uusilla yksityisillä metsänomistajilla sekä metsää omistavilla kunnilla ja seurakunnilla on mahdollisuus jättää asiassa vahingonkorvauskanne, jos ne tekivät puukauppoja yhtiöiden kanssa vuosina 1997-2004.

– Tulen keräämään heti uuden porukan. Lomake tulee nettiin jo tänään. Aikaa on tosin niukasti, Lahtonen laskee.

Osa metsänomistajista ja kunnista heitti pyyhkeen kehään käräjäoikeuden päätöksen jälkeen ja vetäytyi oikeudenkäynnistä. Lahtosen mukaan monet metsänomistajat kokivat myös painostusta.

– Minulle on kerrottu tämän savotan aikana, että metsänomistajien puut on uhattu jättää ostamatta tai urakoitsijoiden sopimukset uusimatta, jos he lähtevät käräjöimään yhtiötä vastaan, Lahtonen kertoo.

MTK avustaa halukkaita

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK laati muutama vuosi sitten tuhansia vahingonkorvauslaskelmia metsänomistajille. MTK on valmis jatkamaan valmistelutyötä.

- Jäseniä neuvotaan jos pyyntöjä tulee. Laki ei ole muuttunut tässä välillä mitenkään joten kysymys on edelleen vahingon toteennäyttämisestä, muotoilee metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

MTK on valmis päivittämään aiemmin tehtyjä vahingonkorvauslaskelmia ja tekemään myös kokonaan uusia.

– Aika on rajallinen uusien kanteiden nostamiseksi, resurssien mukaan, Hakkarainen lupaa.

Metsähallitus hakee jättikorvauksia

Metsähallituksen, kuntien ja seurakuntien vahingonkorvauskanteiden käsittelyä ei edes aloitettu Helsingin käräjäoikeudessa, koska ensin haettiin vanhentumisratkaisu 13 yksityisen metsänomistajan esimerkkitapauksen kautta.

– Metsähallituksen vaatimus ei ole vanhentunut muutenkaan. Varmistimme asian jo aiemmin ilmoitusmenettelyllä, jossa kerroimme metsäyhtiöille aikeistamme ja estimme näin vanhentumisen, kertoo viestintäjohtaja Juha Mäkinen.

Vaikka hovioikeus olisi pitänyt yksityisten metsänomistajien kanteita vanhentuneina, olisi Metsähallituksen vahingonkorvausvaatimuksen käsittely edennyt Mäkisen mukaan normaalisti.

– Hovioikeuden ratkaisu oli kuitenkin looginen ja linjassa aiempien kartelliratkaisujen kanssa. Hovioikeuden kanta tukee myös meidän kannettamme, Mäkinen arvioi.

Metsähallitus hakee puuta ostaneilta yhtiöiltä peräti 157 miljoonan euron korvauksia. Summaan lisätään vielä huimat korot.

Lue myös:

    Uusimmat