Metsänomistajat puhkuvat kartellikiukkua

Markkinaoikeus määräsi eilen Stora Ensolle ja Metsäliitolle yli 50 miljoonan euron hyvitysmaksut, mutta vahinkoa kärsineet joutuvat hakemaan itse korvauksia. Metsäalan koneyrittäjäliitto vaatikin tänään lakimuutoksia, jotka pakottaisivat kilpailuviranomaiset määrittelemään kartellista kärsimään joutuneiden vahingot jo ennen asian viemistä markkinaoikeuteen.

Viime viikkoina selvästi piristynyt puukauppa uhkaa hyytyä uudelleen Markkinaoikeuden eilisen kartellipäätöksen jälkeen. Metsänomistajat ovat ynnäilleet kuutioita ja menetettyjä euroja.

- Laaja joukko metsänomistajia on sitä mieltä, että tämä asia pitää katsoa loppuun ja tämä menetetty hyöty täytyy korvata metsänomistajille, sanoo Pohjois-Karjalan Metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Ari Karhapää.

Vahinkojen näyttäminen ongelma

Metsänomistajien ongelma on näyttää toteen paljonko puukauppakartellista on vahinkoa syntynyt.

Tänään on pohdittu mallia, jossa puolueeton taho selvittäisi vahingon suuruuden ja sen jälkeen metsänomistaja ja metsäyhtiö sopisivat korvauksesta keskenään. Kun metsäyhtiöt tuskin tähän leikkiin lähtevät, jäljelle jää käräjöintivaihtoehto.

Metsäkoneyrittäjät uskovat, että hakkuu- ja kuljetustaksoista on sovittu kartellissa samalla kun puun hinnastakin. Vain ani harva velkainen koneyrittäjä on silti valmis hakemaan vahingonkorvauksia.

Myös yksityiset sahat ovat kärsineet kartellista, mutta sahuritkaan eivät näytä olevan järin innostuneita korvausruletista. Metsänomistajilla tuntu puhtia olevan, ja lieneehän menetyskin useita satoja miljoonia euroja. Yhtiöiden saama 51 miljoonan euron sakko on vain puoli prosenttia kartellivuosien puukaupparahavirrasta.

- Huolimatta tästä maksusta. tämä toiminta on metsäteollisuudelle jäänyt kannattavaksi. Sitä metsänomistajat eivät tietenkään voi hyväksyä, Karhapää toteaa.

Asfalttikartellissa vahinkoa kärsineiden asema on metsäalaa selkeämpi. Vahinko on helpompi laskea ja 16 kuntaa ovat yhdessä valtion kanssa jo jättäneet ensimmäisen kanteen Helsingin käräjäoikeuteen.

Katso Keimo Lehtiniemen raportti Joensuusta