Meditoinnilla on positiivinen kaiku: se rauhoittaa, rentouttaa ja ylläpitää positiivista mielialaa. Meditoinnilla on kuitenkin myös pimeä puolensa.
Yksi suurimmista ongelmista, johon erityisesti aloittelevat meditoijat törmäävät, on liian korkeat oletukset. Meditointi vaatii paljon työtä, eikä sitä välttämättä opi nopeasti.
Meditaation on todettu parhaimmillaan vähentävän stressiä, auttavan oman elämän hallinnassa, lieventävän kipuja ja parantavan unenlaatua. Kaikille meditointi ei kuitenkaan sovi. Psychology Todayn artikkelissa psykologi Itai Ivtzan selventää, miksi.
Ei ole oikeaa tapaa meditoida
Meditointi on alkuun haastavaa. Aloittelija voi kokea ahdistusta esimerkiksi siitä, tekeekö meditoinnin oikein. Aiheesta on kuitenkin kirjoitettu rutkasti oppaita ja kirjoja, ja alalta löytyy laaja kunta asiantuntijoiksi itseään tituleeraavia ohjaajia. Meditointia voi kuitenkin tehdä monelle tavalla, eikä oikeaa tapaa ole olemassakaan. Tärkeintä on löytää juuri itselleen sopiva tapa. Oppaat ja ohjeet ovat loistava tapa päästä alkuun, mutta jos jokin tyyli ei tunnu omalta, voi suosiolla siirtyä toiseen.
Meditaatio voi laukaista tukahdutettuja tunteita
Yksi meditoinnin tavoitteista on oman itsensä kuunteleminen. Mielen rentoutuminen ja avaaminen voi kuitenkin nostaa pintaan myös epämiellyttäviä tunteita, kuten vihaa, pelkoa ja kateutta. Kaikki nämä tunteet ovat kuitenkin tavallisia, eikä niiden ilmaantumisesta tarvitse huolestua. Meditoinnissa on tärkeää myös muistaa olla empaattinen itseään kohtaan. Ikävienkin tunteiden myöntäminen ja niiden kärsivällinen tunteminen vaatii luonnetta.
Epäonnistumisen pelko turhauttaa
Meditaation hyvistä vaikutuksista puhutaan paljon ja ihannoivaan sävyyn. Kaikille meditaatio ei kuitenkaan tuo vain positiivisia vaikutuksia – eikä varsinkaan heti alussa. Meditaationkin oppiminen vaatii aikaa, epäonnistumisia sekä turhautumista.