Mediapäättäjän huoli: "Tilaajamme kuolevat pois eikä uusia tule tilalle"

Median tilanne Suomessa tiedetään vaikeaksi. Mainosbudjetit laskevat, lehtitilaukset vähenevät, uusi tekniikka vaatii lisää rahaa.

Viime vuosina media-alalla on irtisanottu paljon väkeä. Viiden vuoden sisällä painotoiminnasta, kustannustoiminnasta, radio- ja tv-toiminnasta on menettänyt työpaikkansa yli 5000 työntekijää, lähes kuudennes henkilöstöstä.

Eivätkä irtisanomiset ole vielä ohi, kertovat mediapäättäjät.

– Minä toivon, että se jää tähän, mutta en tosiaan voi luvata yhtään mitään. Tilanne on todella vakava, sanoo toimitusjohtaja Barbro Teir KSF Mediasta.

– Istun mediatalossa, jossa ilmoitusmyynti on laskenut 30 prosenttia kuudessa vuodessa. Tilaajakanta on suhteellisen hyvällä tolalla, mutta sekin laskee.

KSF Media julkaisee muun muassa Hufvudstadsbladetia ja Borgåbladetia.

Myös Otavan toimitusjohtaja pelkää, etteivät alan yt-neuvottelut vielä ole ohi.

– Yt-neuvotteluja on ollut toimialalla viimeiset pari, kolme vuotta säännöllisin väliajoin. Loppua ei näy, sanoo Otavan Oy:n toimitusjohtaja Alexander Lindholm.

Otava-konserni julkaisee kirjoja ja lukuisia aikakauslehtiä, kuten Anna ja Suomen Kuvalehti.

Digi maksaa muttei tuota

Barbro Teir kertoo, että KSF median lehtitilaukset lakkaavat yhdestä merkittävästä syystä.

– Se on kuolema. Meidän tilaajamme kuolevat pois, eikä uusia tule enää tilalle.

Mediatalot yrittävät nyt panostaa digitaalisiin tuotteisiin eli kehittää myytävää nettiin.

Ruotsinkielisestä sisällöstä tunnettu KSF media aikoo julkaista verkossa jatkossa monikielistä sisältöä.

– Voi olla sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä, englanninkielistä, ehkä venäjänkielistäkin tulevaisuudessa. Digitaalisuus tuo paljon uusia mahdollisuuksia. Kieli ei enää rajoita samalla tavalla kuin printtimaailmassa, Teir sanoo.

Digitaalinen mainonta ei kuitenkaan vielä vedä Suomessa.

– Se kasvaa niin hitaasti, että se ei korvaa perinteisen median laskua. Kysymys on siitä, tuleeko se ja jos, missä vaiheessa olemaan niin merkittävää, että sitä voidaan kutsua oikein kunnon liiketoiminnaksi, jolla maksetaan laskuja ja luodaan lisää työpaikkoja. Investointeja ei voi olla, jos koko ajan joutuu säästämään, Lindholm sanoo.

– Digitaalisia sisältöjä on hirvittävän vaikea myydä, Teir sanoo.

Iso ongelma digituotteiden kehittämisessä on vero. Lehtitilausten arvonlisävero on kymmenen prosenttia, mutta digilehtien tilauksista maksetaan 24 prosentin arvonlisävero.

Molemmat toimitusjohtajat toivovat digilehtien veron alentamista.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (SDP) on väläytellyt veron alentamista, samoin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Kustannuspuolellakin työskennellyt Teir muistuttaa, että Ranskassa ei vain suunniteltu.

– Ranska vaan teki sen, alensi e-kirjojen verokannan, eikä tapahtunut kummia. Kyllä Suomen kaltainen pieni maa voisi myös toimia itsenäisesti ja rohkeasti, Teir sanoo.

"Ylen kilpailulle rajat"

Kun ajat ovat huonot, yhden vahvan mediatoimijan rahoitus puhuttaa.

– Mielestäni pitäisi määritellä, mikä on Ylen rooli ja minkälaista sisältöä Ylen pitäisi tehdä, koska tätä määritelmää ei ole tehty niin kirkkaasti, toimitusjohtaja Lindholm sanoo.

Samaa julkisen rahan käytön määrittelyä toivoo myös Teir.

– Nyt Yle voi kilpailla samoilla ehdoilla sisällön puolella kuin kaupalliset media, ja siinä on se ongelma. Yle ei tarjoa vaihtoehtoa, vaan tarjoaa sitä samaa kuin kaikki muutkin. Public service on erittäin tärkeä, mutta pitäisi käydä keskustelua myös Ylen ulkopuolella siitä, mikä sen tehtävä on, Teir sanoo.

Mediapäättäjät kuitenkin uskovat siihen, että suomalaiset kuluttajat haluavat jatkossakin suomalaista sisältöä.

– Se joka sitä parhaiten tekee, pärjää, vaikka ajat olisivat vaikeat, Lindholm sanoo.