SpaceX:n perustaja Elon Musk uskoo, että maailman suurin, lähes 120-metrinen avaruusalus Starship, tekee tänä vuonna tai jopa parin kuukauden sisällä ensimmäisen avaruuslentonsa.
Musk antoi viime yönä Suomen aikaa ensimmäisen päivityksen kahteen vuoteen Starship-aluksesta, jota on myöhemmin tarkoitus käyttää kuu- ja Mars-lennoilla.
Ensilennon aikataulua määrittelee esimerkiksi ympäristöluvan saaminen Boca Chicaan Texasissa, josta lento on tarkoitus laukaista. Musk arvioi, että luvan voisi saada maaliskuussa.
Jos lupaa ei heru, laukaisu aiotaan siirtää Kennedy Space Centeriin Floridassa. Tämä viivästäisi laukaisua 6–8 kuukautta.
Yhdysvaltain avaruushallinto NASA aikoo käyttää Starship-alusta kuulentoon, joka tapahtuu aikaisintaan vuonna 2025.
Muskin tavoitteena on puolestaan tehdä ihmisestä multiplanetaarinen laji rakentamalla kaupunki Marsiin. Tavoitteen taustalla on se, että jos jotain peruuttamatonta tapahtuisi Maassa, ihmislaji ei kokonaan kuolisi siihen.
Musk uskoo, että SpaceX voi viedä ihmisiä Marsiin jopa viiden vuoden kuluttua ja enintäänkin se veisi kymmenen vuotta.
Lue myös: Suomalaista koivua avaruuteen – ensimmäinen puinen satelliitti singahti stratosfääriin Seinäjoella
Ensimmäiset Starshipin lennot, kuten nyt tänä vuonna suunnitteilla oleva, veisi Starlink-satelliitteja avaruuteen.
Ensimatka kestäisi BBC:n mukaan 90 minuuttia ja se kiertäisi kertaalleen Maan ympäri ja laskeutuisi Tyyneen valtamereen. Kantoraketti hylätään puolestaan Meksikonlahteen.
Jatkossa SpaceX kuitenkin haluaa, että molemmat osat olisivat uudelleenkäytettäviä, joka olisi Muskin mukaan elinehto multiplanetaariselle ihmiselle.
Yhtiö onnistui ensimmäistä kertaa laskeuttamaan raketin ehjänä yhdeksän kuukautta sitten. Neljä edellistä yritystä oli päättynyt räjähdykseen.
Muskin mukaan uudelleenkäytettävyys laskee lentojen hintoja merkittävästi. Hän sanoi, että yhden lennon osalta voitaisiin päästä muutaman miljoonan tai jopa miljoonan dollarin hintaan.
– Nämä ovat hullun alhaisia lukemia avaruuden mittakaavalla, Musk muotoili.
Muskin mukaan lennot kertakäyttöisillä aluksilla maksaisivat satoja miljoonia dollareita.
Lue myös: Aurinkomyrsky tuhosi kymmeniä SpaceX:n satelliitteja
Mars-siirtokunta
Muskin visiona on tehdä Marsiin täysin omavarainen siirtokunta. Se ei siis olisi ollenkaan riippuvainen Maasta tulevista täydennyksistä.
Hänen mukaansa siirtokunnan rakentamiseen Marsiin täytyy rahdata miljoonan tonnin edestä tavaraa.
– Starship kykenee siihen ja luomaan omavaraisen kaupungin. Meidän pitää tehdä se mahdollisimman nopeasti ja varmistaa elämän jatkuminen, Musk sanoi.
Jopa Musk kutsuu operaatioita äärimmäisen vaikeaksi. Epäilyksensä on myös muilla.
Esimerkiksi suomalainen astrobiologi Kirsi Lehto kirjoittaa Suomen astrobiologien blogissa (12.1.) skeptiseen sävyyn Muskin siirtokunnan omavaraisuusaikeesta. Hän ei kuitenkaan pidä sitä täysin mahdottomana.
– On toki niin, että jos paikan päällä on käytettävissä hiilidioksidia, riittävän puhdasta vettä ja valoenergiaa, näistä voidaan rakentaa kierrätysjärjestelmä missä raaka-aineet muutetaan kasvien ja levien fotosynteesin avulla hapeksi ja erilaisiksi biotuotteiksi, siis ruuaksi kelpaavaksi hiilihydraateiksi, proteiineiksi ja vitamiineiksi, Lehto kirjoittaa.
– Nämä taas kierrätetään takaisin vedeksi ja hiilidioksidiksi. Täysin suljetuissa olosuhteissa tämä lienee mahdollista myös Marsissa.
Hänen mukaansa siirtokunnassa pyrittäisiin kuitenkin tarjoamaan samanlaista elintasoa ja kulutustuotteiden kirjoa kuin Maassa. Tämä tekee asiasta huomattavasti monimutkaisemman.
– Noiden kulutustuotteiden tuotantoketjuissa tarvitaan monenlaisia vaiheita. Tarvitaan myllyjä, leipomoita, eläinproteiinikasvatusta, säilöntäprosesseja, kuljetusta, varastointia, kauppaa, hän luettelee.
Lehdon mukaan, jos siirtokunta ei täydellisesti onnistu, siirtokunnan elättäminen lankeaa Maan ihmisten kustannettavaksi.
– Yhdyskuntaa jouduttaisiin pitämään yllä kuljettamalla elintarvikkeita ja muita hyödykkeitä, koneita, laitteita, raaka-aineita, komponentteja ja varaosia, jopa happea, juuri tuolla monia kertaluokkia korkeammalla kustannuksella.
Ja tämä ylläpitäminen ei todellakaan ole halpaa. Lehto vertaa asiaa ISS-avaruusasemaan, joka kiertää Maata. Sen rakentaminen on maksanut 155 miljardia dollaria, ja vuoden ylläpito maksaa neljä miljardia dollaria.
Marsiin on paljon pidempi matka ja lisäksi siellä olisi 100 000 kertaa enemmän ihmisiä kuin ISS:llä.
– Herää kysymys: jos on tarve muuttaa avaruuteen, onko tarpeen mennä niin kauas? Lehto päättää tekstinsä.