Markus Selinin mukaan julkisessa rahoituksessa piilee epäoikeudenmukaisuutta.
Elokuvayhtiö Solar Films on Suomen menestyksekkäin, kun katsotaan pitkää aikaväliä. Ensi keväänä 30-vuotisjuhlaansa viettävän Solarin elokuvat ovat yhteenlaskettuna ylittämässä 10 miljoonan elokuvateatterikatsojan rajan viimeistään syksyllä.
Viimeisin hitti on Tiina Lymin ohjaama Myrskyluodon Maija. Ruotsinkielisyydestä huolimatta sen on nähnyt valkokankaalta liki 460 000 suomalaista. Määrä on kotimaiselle korkein sitten vuoden 2017 Tuntemattoman sotilaan.
Solarilta tulee syksyllä ja talvella peräti neljä ensi-iltaa, mutta tuottaja Markus Selinin mukaan julkisessa rahoituksessa piilee epäoikeudenmukaisuus.
– Tuotantoyhtiöitä kohdellaan täysin eri tavoilla Elokuvasäätiössä, Selin sanoo.
– Toivon julkista keskustelua, kun kyse on veronmaksajien rahoista.
Lue myös: Suurelokuva Myrskyluodon Maija on 4 miljoonan euron riskisijoitus – "Voimme ajautua suohon tai onnistua"
Suomen elokuvasäätiön viimeisimmällä tukikierroksella Solar-elokuvat eivät saaneet myönteisiä tukipäätöksiä. Kun ne saavat tuotantotukia, kyse on yleensä pienempien summien 50/50-tuesta. Se on enemmän mekaaninen kuin harkinnanvarainen tuki niin sanotuille yleisöelokuville, joille on varmistettu merkittävä rahoitus muualta ja joiden tekijöiden edelliset elokuvat olivat menestyksiä.
– Saamme laimeat tuet muiden tukiin verrattuna, Selin sanoo.
Hänen mukaansa elokuvien tuotot menevät yleensä tulevien hankkeiden kehittelyyn.
– Kuvitellaanko Elokuvasäätiössä, että kun noiden leffa on mennyt hyvin, ne eivät tarvitse lisää rahaa?
Jatko-osat hallitsevat
Jos harkinnanvaraisia, suurimmillaan miljoonaan euroon nousevia tuotantotukia ei saa, jäävät niitä edellyttävät hankkeet Solarissa tekemättä.
Korkeintaan puolen miljoonan euron 50/50-tukiin nojautuminen taas ohjaa tekemään tukimuodon kriteerit täyttäviä jatko-osia, muistuttaa Solarin toimitusjohtaja Jukka Helle.
– Se ei vie uudistussuuntaan, Helle toteaa.
Seuraavat Solar-elokuvat ovat neljäs Mielensäpahoittaja, kymmenes Vares, kymmenes Risto Räppääjä ja Häjyt 2. Siis neljä jatko-osaa, joille yhtiössä odotetaan yhteensä yli 800 000:ta katsojaa.
Suurtuotanto Myrskyluodon Maija oli Jukka Helteen mukaan poikkeuksellinen tapaus sikäli, että Elokuvasäätiö myönsi Solarille harkinnanvaraista tukea.
– Kun meiltä on tullut menestyksiä, toivoisi sen heijastuvan säätiössä useammin havainnoksi, että olemme tehneet jotain oikein, Helle sanoo.
Markus Selinin mielestä isoja tuotantotukia myönnetään liikaa elokuville, joiden yleisöpotentiaali on suppea.
– Elokuvataiteen merkittävä tehtävä on viihdyttää. Jos kukaan ei käy elokuvaa katsomassa, se ei ole elämys, Selin toteaa.
Katsojamääräjuopa kiistattomien menestysten ja pienemmän yleisön kotimaisten elokuvien välillä on tosiaan kasvanut. Esimerkiksi Jussi-voittaja Mummola sai reilut 30 000 katsojaa.
Elokuvasäätiöltä leikataan
Kritiikki osuu hetkeen, jossa Elokuvasäätiön rahoitusta leikataan. Jaettavaa on jo nyt vähemmän, ja lähivuosina menee tiukemmaksi.
– Solar on eniten tukia saanut yhtiö, muistuttaa säätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen.
– Taide-elokuvaväki puolestaan kysyy, miksi tuemme jatko-osia.
Selinin kysymykseen siitä, sorsitaanko menestyjäyhtiötä, Saarinen vastaa huokaisten.
– Tuo on omituista ajattelua. Katsomme jokaista projektia erikseen. Yksi firma ei voi saada kaikkea, mitä hakee, mutta tietysti haluamme firmojen olevan vahvoja ja vakavaraisia.
Saarinen laskee, että Elokuvasäätiöllä on nykyisellään varaa tukea 18:aa pitkää tuotantoa vuodessa. Yleisöpotentiaali on kriteeri muiden joukossa.
– Firmoissa, jotka ovat keskittyneet yleisöelokuviin, ei ole halua ymmärtää, että tukiemme pitäisi kattaa myös art house, esikoisohjaajat, monimuotoisuus ja kansainvälisen festivaalipotentiaalin elokuvat, Saarinen sanoo.
Hän muistuttaa, että 50/50-tukien hakeminen on Solarin oma valinta.
– Yhden vuoden aikana varamme eivät riitä kaikkiin tukea ansaitseviin elokuviin, mutta parhaat tulevat useimmiten tuetuksi seuraavana vuonna.