Kun koko EU-parlamentin pohjoisin meppi ja Suomen pitkäaikaisimman uran tehnyt naisparlamentaarikko, aina osuvista huomioistaan ja sujuvasanaisista kiteytyksistään tunnettu Liisa Jaakonsaari kirjoittaa kirjan nimeltä ”Tarkoitus”, ei voi muuta kuin innokkaana tarttua opukseen, kirjoittaa MTV:n kolumnisti Helena Petäistö.
Kirjassa kuuluu inhimillinen, pitkän kokemuksen ja asioihin perehtyneisyyden eurooppalainen ääni, joka on kirjoitettunakin aivan yhtä sujuvaa kuin kuultuna.
Avasin kirja uteliaana, ja löytyihän sieltä paljon sitä, mitä odotinkin Jaakonsaarelta lukuisten hänen kanssaan Strasbourgssa illoissa käymieni pitkien keskustelujen jälkeen. Niiden perusteella olen oppinut arvostamaan hänen asioihin paneutuneisuuttaan ja eurooppalaisuuden syvällistä tuntemustaan.
Mutta yllättäviäkin asioita kirjasta löytyi. En todellakaan olisi ikinä arvannut oikeaa syytä siihen, miksi Suomeen tulee odotettua enemmän Erasmus-opiskelijoita muualta Euroopasta: Syy ei kuulemma ole suomalaisen opetuksen taso eikä edes hieno luontomme, ei sinne päinkään, vaan meille nuoria houkuttelee kuulemma hevimusa! Ihan hyvä juttu.
"Omakehu ei haise"
Harmillisempaakin yllättävää luettavaa kirjasta löytyy, esim. ensimmäisen kauden nuoren naiskansanedustajan esiintymisilta Haukiputaalla, jonne ei ilmestynyt yhtään kuulijaa eikä edes tilaisuuden järjestäjä.
Tiukan kiellon kaikille vaalipiirin demareille oli junaillut puolueen kilpaileva, tunnettu mieskansanedustaja. Poikkeuksellisen pitkän ja ansiokkaan uran tehnyt nainen on siis saanut lähteä aika ankeista aakkosista. Sen sijaan paskan saaminen kirjekuoressa paljon myöhemmin oli Arkadianmäen kollegoidenkin mielestä vain osoitus siitä, että nyt poliitikko oli päässyt pitkälle; mitättömyyksille ei sellaisia temppuja tehdä.
