Jääkiekkoilija Marko Jantunen oli mestarillinen luistelija ja kiekonkäsittelijä, mutta korttitalo romahti, kun hän uppoutui liikaa päihteiden maailmaan. Nyt Jantunen, 49, on kuivilla ja auttaa muita päihde- ja peliriippuvaisia.
Marko Jantunen ehti elää rankan elämänvaiheen ennen isoa muutosta.
Hän käytti päihteitä alkoholista koviin huumeihin asti ja ajautui monenlaisiin ongelmiin. Jantunen pystyi pelaamaan kuitenkin jääkiekkoa vuosikaudet huipputasolla rajusta elämäntyylistään huolimatta.
LUE MYÖS: Pentti Matikainen oli pudota tuolilta, kun Doug Shedden pamautti uutisen Jere Karalahdesta: "Kutsuin häntä Elvikseksi"
Muutos tapahtui vuonna 2015 katkaisuhoidon siivittämänä. Nyt MTV Urheilun haastattelumikin edessä on Jantusen versio 2.0.
Ex-kiekkoilija alkoi auttaa itse päihde- ja peliriippuvaisia. Jantunen työskentelee yrittäjänä Avominne-klinikalle, joka tarjoaa 12 askeleen päihteetöntä toipumishoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen.
– Itse meinasin kuolla. Se on aina muistona, miten vakavan asian kanssa ollaan tekemisissä.
Jantunen siirtyi koulunpenkille
Vanhan elämänvaiheen aikana oli vaikeaa nähdä, että Jantunen hakeutuu vielä aktiivisesti koulunpenkille – ja nauttii siitä.
Opintie alkoi vuonna 2018, kun luki itsensä liikuntaneuvojaksi. Sen jälkeen hän opiskeli mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnon. Nyt menossa on lähihoitajan opinnot, eikä Jantunen aio lopettaa tähänkään.
Jantunen on käynyt puhumassa paljon erilaisissa tilaisuuksissa riippuvuuksista ja tuonut esiin oman taipalettaan, joka paketoitiin elämäkerraksi Marko Lempisen Läpi Helvetin (Otava) -kirjassa.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
"Yritän ammentaa omista kokemuksista"
Nykytyössä on asiakkaana muiden muassa jääkiekkoilijoita ja muiden lajien urheilijoita.
– Yritän ammentaan työssäni paljon omista kokemuksistani omalta uralta.
– Lähtökohtana on saavuttaa hyvä elämänlaatu. Meidän tehtävämme on antaa ne elementit, joilla voi hoitaa itse itseään.
Liiga Alumni alkoi kiinnittää huomiota kiekkoilijoiden päihdekuntoutukseen. Jantunen kiitteelee myös SM-liigan ja pelaajayhdistyksen roolia.
– Tärkeää, että tieto ja ymmärrys lisääntyvät. Ei urheilu ole poikkea mitenkään muun yhteiskunnan trendistä, Jantunen muistuttaa.
"Pitää erottaa riippuvuus ja tyhjiö"
Usein puhutaan pelaajien päihdeongelmista ja muista vaikeuksista uran päättymisen jälkeen. Huippusarjoissa pelaa kuitenkin tälläkin hetkellä pelaajia, jotka kamppailevat päihde- ja peliriippuvuuksia vastaan.
Jantunen haluaa, että kynnys hoitoon olisi mahdollisimman matala.
– Pitää erottaa, että mikä on riippuvuus ja mikä tyhjiö. Olisi tarkeää, että pelaaja pystyisi nauttimaan viimeisistä pelivuosista ja siirtymävaihe sujuisi mutkattomammin.
Vaikka ongelmia esiintyy urheilijoiden parissa, vain harvat tulevat julkisuuteen. Se on ymmärrettävää, koska riippuvuuksiin liittyy usein vahva häpeän tunne.
– Miksi riippuvuutta pitäisi hävetä? Meillä on alkoholiluvat, ja pelaaminen on laillista. Meillä on oma geeniperimämme, ja todella monet sairastuvat.
Hän heittää ilmoille karuja faktoja. Suomessa on 450 000 päihderiippuvaista, joista 300 000 on työelämässä. Peliriippuvaisia on 150 000.
Jantunen korostaa, että kaikki hoitosuhteet ovat luottamuksellisia.
– Vuoden kestävän hoitoprosessin aikana keskitytään hoitoon. Jos joku sitten haluaa tulla julkisuuteen, se on oma asia.
– Me haluamme kuitenkin puhua enemmän yleisellä tasolla, tuottaa tietoa ja havahduttaa yhteiskuntaa.
"Yksin ei kannata painia"
"Vanha Jantunen" nautti siitä, kun hän loisti kaukalossa ja lähti sen jälkeen baariin juhlimaan. Nyt hän nauttii siitä, kun saa auttaa koukkuun jääneitä ihmisiä kuiville.
Kun Jantunen ottaa ensikontaktin hoitoa tarvitsevaan, hän ei lataa ihmistä täyteen informaatiota. Pakottamalla ei saavuta mitään, vaan ihminen pitää saada vakuuttuneeksi siitä mitä muutos voi saada aikaan.
– Yksin ei kannata painia. Vaikka meillä on vahvat kieltomekanismit ja aiheet ovat herkkiä, kannattaa ottaa vastaan ja pyytää apua.