Marko Jantunen tekee nykyään päihdetyötä samalla intohimolla, josta hänet tunnettiin jääkiekkokaukaloissa 1990- ja 2000-luvulla.
Artikkeli on alun perin julkaistu syyskuussa 2018. Päihdeteemaa käsitellään Studio-keskusteluohjelmassa MTV3-kanavalla kello 21.
– Kuulemme koko ajan niistä ongelmista, joita päihteet tuottavat, mutta emme ikinä pureudu siihen, missä on se vuotokohta.
Kun nauhurin tallennusvalo syttyy, 47-vuotiaan Marko Jantusen suusta pulppuaa painavaa asiaa.
Jantusen tarina on tullut viime vuosina monille tutuksi. Huipputaitava kiekkoilija, joka hurmasi fanit niin Suomessa kuin Ruotsissa, ajautui uransa aikana vakavaan päihderiippuvuuteen, mikä oli viedä lahtelaisen hengen.
Kun Jantusen kanssa keskustelee nyt, on vaikea kuvitella hänen kulkeneen läpi sen helvetin, josta hän kertoo kaksi vuotta sitten julkaistussa elämäkerrassaan.
– Elämä on hyvin mallillaan. Olen ollut kolme vuotta raittiina ja saan elää hyvin normaalia, kivaa elämää. Arki luistaa, työrintamalla on paljon asioita ja jätkä voi hyvin, Jantunen toteaa.
Jantunen kertoi raittiudestaan MTV3:n Huomenta Suomessa syyskuussa 2016. Juttu jatkuu alla.
14:00
Töitä Jantunen todellakin paiskii. Hän edustaa nykyään Avominne-klinikkaa, jonne hän meni päihdehoitoon Riihimäellä syyskuussa 2015. Jantunen toimii klinikan asiakkuuspäällikkönä, ja työnkuvaan kuuluvat työelämäkoulutukset, tukihenkilötoiminta ja ennaltaehkäisevä työ.
LUE MYÖS: Pahimmasta selvinnyt Marko Jantunen MTV:lle: En enää pelkää, että retkahdan
Ennaltaehkäisevä päihdetyö on Jantuselle sydämenasia. Hän on ollut viime syksystä lähtien koulukiertueella, jonka aikana hän on antanut luentonsa jo 25 000 nuorelle.
– Kevääseen 2020 mennessä 100 000 nuorta on kuullut sen. Tunnin luennon aikana käydään läpi tärkeimmät asiat päihderiippuvuudesta. Kerron myös oman päihde-elämäkertani ensimmäisestä ryypystä ihan viimeiseen kertaan ja hoitoon, Jantunen selvittää.
Tämä työ on osa suurempaa tavoitetta. Jantunen kollegoineen haluaa, että päihde- ja peliriippuvuuden tunnistaminen ja hoito saadaan Suomessa asianmukaiselle tasolle.
"Emme katso sitä sairautena"
Palataan jutun alkuun. Kun Jantunen puhuu päihdehoidon vuotokohdasta Suomessa, hän tarkoittaa sitä, ettei päihderiippuvuutta nähdä täällä sairautena.
– Meillä ei ole laadukasta sairauskäsitystä, me emme katso sitä sairautena, me emme hoida sitä sairautena, vaan me hoidamme niitä oireita, joita se sairaus tuottaa, Jantunen painottaa.
Tässä kohtaa hän antaa esimerkin omasta päihdehistoriastaan.
– Kun haimme minulle apua vuonna 2009 Pelicansin seurajohdon ja lääkärin kanssa julkiselta puolelta, emme saaneet sitä. Minun matkani jatkui sairauden ehdoilla loppuvaiheen päihderiippuvuuteen. Se loppusyöksy on aina kova kaikille, ja se meinasi päättyä minulla kuolemaan. Pääsin kuitenkin hyvään päihteettömään hoitoon, jossa oli laatutietoa. Se on kaiken keskiössä.
Tieto. Tätä painottaa myös Avominnen toimitusjohtaja Mika Arramies, joka on vienyt päihdeasioita yhteiskunnallisesti eteenpäin jo 17 vuoden ajan.
– Parhaissa hoidoissa ulkoinen motivaatio siirtyy sisäiseksi motivaatioksi tiedon avulla, Arramies totesi MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa viime toukokuussa.
– Kyseessä on sairaus, ei mielensairaus tai luonteen heikkous. Kun tämän tiedostaa, toivo ja motivaatio lisääntyvät. Me päihderiippuvaiset emme ole pahoja ihmisiä, meillä on paha sairaus, vuonna 2000 raitistunut Arramies kommentoi.
Jantunen, Arramies ja Jukka Järvinen keskustelivat päihdehoidon ongelmista Huomenta Suomessa toukokuussa. Juttu jatkuu alla.
16:15
Jantunen haluaa oman esimerkkinsä kautta parantaa tilannetta Suomessa.
– Nykytilanne on mahdollista muuttaa. Pikkuhiljaa teemme työtä sen eteen. Suomessa on hyvä sairaudenhoito muissa sairauksissa, tämäkin pitää saada kuntoon.
Keskittynyt Jantunen
Arramies on seurannut Jantusen raitistumista ja uutta työuraa läheltä. Ex-huippupelaajaa on ajanut päihdetyössä sama intohimo kuin aikanaan kiekkokaukalossa.
– Pistin merkille miten keskittyneesti Marko lähti hoitamaan itseään. Hän lähti entisen huippu-urheilijan tavoin keskittymään tavoitteeseen ja lähti tekemään työtä hyvin intensiivisesti, Arramies kommentoi MTV Sportille. 
Jantusen tunnettavuus ja se, että hän on valmis puhumaan karusta historiastaan ja raitistumisestaan, on arvokas voimavara päihdetyössä Suomessa. Arramies kuitenkin painottaa, että Jantunen on myös paiskinut hommia nykyasemansa eteen.
– Marko on tänä päivänä päihdehoitopuolen kovan luokan ammattilainen, jolla on paljon annettavaa kokemuksiensa ja opitun tiedon kautta. Tämä on kaikki Markon työnteon tulosta.
Kun Jantunen tekee töitä pääasiassa ennalta ehkäisevän työn ja työelämäkoulutusten parissa, Arramies on keskittynyt päihdeasioiden yhteiskunnalliseen puoleen. Hän on tehnyt toimenpidelistauksen siitä, miten noin kahdeksan miljardin euron laskun vuosittain julkiselle taloudelle tuottavia päihdehaittoja voitaisiin vähentää merkittävästi.
– Toimenpidelistaus on viety tämän vuoden puolella sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja perhe- ja peruspalveluministeri Anneli Saarikolle.
– Suomessa kuolee päihderiippuvuuteen moninkertaisesti ihmisiä verrattuna Ruotsiin, Norjaan ja Islantiin. Meillä ei ole ymmärrystä tästä sairaudesta, ja siihen tämä listaus perustuukin, Arramies summaa.
Päihdetyötä myös jääkiekon parissa
Jantunen sai raitistumisessaan apua Liiga Alumnilta. Nykyään Avominnellä ja Liiga Alumnilla on sopimus hoitoonohjauksesta, jolla pyritään auttamaan päihdeongelmista kärsiviä ex-jääkiekkoilijoita.
Tämä järjestely on tarkoitus tuoda koko Liigaan.
– Tärkeintä on saada viesti perille. Kaikki seurat ja pelaajat tarvitsisivat laadukkaan luennon päihderiippuvuudesta ja sairauden etenemisestä, Jantunen toteaa.
Arramies avaa suunnitelmaa hieman enemmän.
– Pyrimme tekemään NHL-tyyppisen hoitoonohjausjärjestelmän, mutta paremmalla hoidolla kuin NHL:ssä. Ennen pelikulttuuriin liittyi alkoholismi, nykypäivän pelaajille yhä nousevampi riippuvuuden muoto on lääkkeet, mutta ennen kaikkea peliriippuvuus. Haluaisimme auttaa siinä, että näitä asioita tunnistettaisiin joukkueen sisällä paremmin, jotta pelikaveri voidaan ohjata hyvää hoitoon, eikä peliura pääty riippuvuuden takia.
– Olemme tavanneet pelaajayhdistyksen sekä seurojen urheilutoimenjohtajat ja toimitusjohtajat. Halukkuutta on näiden asioiden ammattimaiselle hoidolle.
Viime vuosina otsikoihin on noussut useaan otteeseen unilääkkeiden käyttö jääkiekossa. Jantunen painottaa, ettei huippu-urheilijalla pitäisi olla tarvetta käyttää pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä (PKV-lääkkeet). Ja muistuttaa samalla niiden vaaroista.
– Jos PKV-lääkkeitä käyttää päihdyttävästi ja väärin, niihin voi tulla riippuvuus ja siitä tulee silloin iso ongelma. Minä jäin ensimmäisestä kerrasta koukkuun nukahtamislääkkeisiin. Sekakäyttö teki minusta loppujen lopuksi narkomaanin. 
Vaikka jääkiekkoilijoiden päihdeongelmat ovat olleet näkyvästi esillä kirjojen ja uutisotsikoiden myötä, Jantunen alleviivaa, ettei jääkiekko ole tällä saralla muusta yhteiskunnasta eriävä saareke.
– Jääkiekko on läpileikkaus koko yhteiskunnasta. Suomessa on 400 000 päihderiippuvaista, heistä 280 000 on työelämässä, ihan normaaleja veronmaksajia. Jokaisella meistä on kokemuksia päihderiippuvuudesta lähipiirissä, Jantunen huomauttaa.
Ex-huippupelaaja kuitenkin lisää, että jääkiekko voisi toimia tässäkin asiassa esimerkkinä.
– Jääkiekon pitää laittaa tämäkin kiila kuntoon. SM-liiga ja Jääkiekkoliitto ovat menestyneet hyvin, olemme aina olleet suunnannäyttäjiä.
– Uskon, että olemme valmiita ottamaan tämän asian vastaan urheilussa ja yhteiskunnassa. Puhumme huippu-urheilussa laadukkaasta harjoittelusta, ruokailusta ja unesta, niin kyllä meidän pitää korjata myös se suurin riskitekijä yhden yksilön, joukkueen tai yhteisön kohdalla – eli päihde- ja peliriippuvuus, Jantunen päättää.
Linkki: Mika Arramiehen toimenpidelistaus päihdehaittojen vähentämiseksi