Kunnat ja kuntayhtymät ovat kantaneet pitkälti käytännön vastuun koronakriisin hoitamisesta ja torjunnasta. Kriisi toi esiin kuntapalvelujen suuren merkityksen kansalaisille. Koronaepidemia on uudelleen laajenemassa ja näköalana on julkisen talouden sopeutustoimien jatkuminen vuosia eteenpäin, kirjoittaa kolumnissaan Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Hallitus on sitoutunut edistämään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Koronapandemian tuoman lisärasituksen vuoksi tavoitteesta on tullut entistä haastavampi ja tärkeämpi.
Viime kevään ja kesän aikana poikkeusolojen välttämättömin suosituksin ja määräyksin turvattiin terveydenhuoltojärjestelmän kyky hoitaa koronapotilaat. Tässä Suomi onnistui kansalaisten toimiessa vastuullisesti.
Pandemia vaikutti monin eri tavoin yhteiskunnan toimintoihin, joita mukautettiin nopeasti tilanteen vaatimuksiin. Terveydenhuollon resursseja ja henkilöstöä kohdistettiin koronapotilaiden hoidon ja testauksen kannalta keskeisiin toimintoihin. Hintana oli se, että terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonot ja hoitovelka kasvoivat. Julkisissa organisaatioissa siirryttiin laajalti etätyöhön ja oppilaitokset siirtyivät nopeasti etäopetukseen.
Suomi selvisi pandemian ensimmäisestä vaiheesta kansainvälisessä vertailussa hyvin. Iso kiitos tästä kuuluu kuntien ja kuntayhtymien johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. Parhaillaan on menossa vakava koronan toisen vaiheen laajeneminen, jossa kevään ensimmäisen aallon kokemuksia ja oppeja voidaan hyödyntää.
Tilanteen niin vaatiessa ja kriisin syventyessä yhteiskunnalla pitää olla valmius ottaa käyttöön poikkeusolojen lainsäädäntöä, jolla turvataan välttämättömän toiminnot ja terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus. Tartuntatautilain uudistaminen ottaen huomioon alueelliset ja toimialakohtaiset erot on hyvin perusteltua.
Suomi arvostaa julkisia palvelujaan
Julkiset palvelut ovat suomalaisille tärkeitä. Niiden erityispiirre on se, että talouden suhdanteet vaikuttavat vain vähän lailla säädettyjen palveluiden kysyntään. Hyvin toimivat julkiset palvelut edellyttävät jatkossa riittävää perusrahoitusta ja määrätietoista toiminnan kehittämistä.
Kunta-alalle vuosiksi 2020-2021 vaikeissa olosuhteissa neuvoteltu työmarkkinaratkaisu toi vakautta ja ennustettavuutta kuntatalouden ja palvelujen suunnitteluun. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset mahdollistavat lisäksi laajan paikallisen toisinsopimismahdollisuuden.
Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat keskeisen osan kansalaisten hyvinvointipalveluista. Siksi myös kunta-alan työmarkkinatoimijoilla on erityinen vastuunsa edistää palvelujen kehittämistä.
Osana kunta-alan sopimusratkaisua työmarkkinaosapuolet sopivat työelämän kehittämisestä. Tarkoitus on, että henkilöstö, esimiehet ja johto kehittävät toimintaa yhdessä. Usein kehittämiseen osallistuvat myös kuntalaiset ja yhteistyökumppanit: yksityiset yritykset, järjestöt, toiset kuntatyöpaikat ja tutkimuslaitokset. Tärkeä osa työelämän kehittämistä on henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen. Siihen on tarvetta, koska työolotutkimukset osoittavat, että työtahti kuntasektorilla on viime vuosina ollut kova. Tuloksellisuutta, tuottavuutta ja työhyvinvointia pitää ja voidaan kehittää samanaikaisesti.
Korona ei ole ainoa haaste
Toiminnan kehittämistä tarvitaan, jotta selviydymme edessä olevista haasteista. Korona ei ole niistä ainoa.
Sote-uudistus on etenemässä kohti eduskunnan käsittelyä. Kuntatalouden ja koko julkisen talouden kestävyys olivat koetteella jo ennen koronaa, ja sopeuttamistoimet jatkuvat vuosia eteenpäin. Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastatessa kunnat ovat käytännön toimenpiteillään nousseet etulinjaan. Väestörakenteen muutos ja syntyvyyden lasku koettelevat voimakkaasti kaikkia alueita ja kuntia Suomessa. Työn sisältöjen ja toimintatapojen muutos on erityisesti digitalisaation vuoksi vauhdikasta ja haastaa kaikki työyhteisöt ja organisaatiot.
Kaikkien osaamista tarvitaan, jotta onnistumme vastaamaan näihin haasteisiin. Lisähaasteena on turvata työvoiman saatavuus ja laadukkaiden hyvinvointipalveluiden tuotanto koko maassa.
Toiminnan kehittämisessä tärkeimmäksi nousivat kunta-alan työn murroksen seurannassa tavat, joilla teemme yhteistyötä toistemme kanssa ja pystymme hyödyntämään uuden teknologian mahdollisuuksia. Kunta-alan viisi vuotta kestänyt työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020 toi esille kuntakentän kehittämistyön laajuuden ja merkityksen. Tätä työtä KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt haluavat jatkaa ja edistää.
Koronakriisin vaikutukset kunnallisten työyhteisöjen toiminnalle olivat ennen näkemättömät. Koronan vuoksi kunta-alan tietyillä toimialoilla nähtiin poikkeuksellinen ja nopea siirtyminen etätöihin ja etäpalveluihin. Kysymys on myös johtamisesta. Koronakriisi ja etäjohtaminen asettivat kuntaorganisaatiot ja niiden yli 30 000 esimiestä haastavien uusien tilanteiden eteen. Nyt on välttämätöntä hyödyntää saatuja kokemuksia koronan laajentuessa uudelleen. Tarvitaan myös esimiestyön ja johtamisen tukemista, jota KT edistää yhteistyössä kuntatyönantajien kanssa.
