Kunnat ja kuntayhtymät ovat kantaneet pitkälti käytännön vastuun koronakriisin hoitamisesta ja torjunnasta. Kriisi toi esiin kuntapalvelujen suuren merkityksen kansalaisille. Koronaepidemia on uudelleen laajenemassa ja näköalana on julkisen talouden sopeutustoimien jatkuminen vuosia eteenpäin, kirjoittaa kolumnissaan Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Hallitus on sitoutunut edistämään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Koronapandemian tuoman lisärasituksen vuoksi tavoitteesta on tullut entistä haastavampi ja tärkeämpi.
Viime kevään ja kesän aikana poikkeusolojen välttämättömin suosituksin ja määräyksin turvattiin terveydenhuoltojärjestelmän kyky hoitaa koronapotilaat. Tässä Suomi onnistui kansalaisten toimiessa vastuullisesti.
Pandemia vaikutti monin eri tavoin yhteiskunnan toimintoihin, joita mukautettiin nopeasti tilanteen vaatimuksiin. Terveydenhuollon resursseja ja henkilöstöä kohdistettiin koronapotilaiden hoidon ja testauksen kannalta keskeisiin toimintoihin. Hintana oli se, että terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonot ja hoitovelka kasvoivat. Julkisissa organisaatioissa siirryttiin laajalti etätyöhön ja oppilaitokset siirtyivät nopeasti etäopetukseen.
Suomi selvisi pandemian ensimmäisestä vaiheesta kansainvälisessä vertailussa hyvin. Iso kiitos tästä kuuluu kuntien ja kuntayhtymien johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. Parhaillaan on menossa vakava koronan toisen vaiheen laajeneminen, jossa kevään ensimmäisen aallon kokemuksia ja oppeja voidaan hyödyntää.
Tilanteen niin vaatiessa ja kriisin syventyessä yhteiskunnalla pitää olla valmius ottaa käyttöön poikkeusolojen lainsäädäntöä, jolla turvataan välttämättömän toiminnot ja terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus. Tartuntatautilain uudistaminen ottaen huomioon alueelliset ja toimialakohtaiset erot on hyvin perusteltua.
