Markku Jalosen kolumni: Kunnat onnistuivat koronapandemian hoidossa

11:18
Nämä kunnat ovat selvinneet koronasta varsin pienillä vaurioilla.

Suomalaisella yhteiskunnalla on takana jo yli vuoden kestänyt globaali ja historiallinen koronakriisi, joka jatkuu edelleen. Kunnat ja kuntayhtymät ovat pitkälti käytännössä vastanneet koronakriisin hoitamisesta ja torjunnasta kansainvälisessäkin vertailussa menestyksekkäästi, kirjoittaa kolumnissaan Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Taistelu koronapandemiaa vastaan on lyönyt leimansa jokaisen kunnan, kaupungin ja erityisesti terveydenhuollon kuntayhtymien päivittäiseen toimintaan. Kunnat ja kuntayhtymät ovat joutuneet koronan vuoksi järjestelemään toimintojaan, henkilöstöä, johtamista ja päätöksentekoa aivan uudella tavalla.

Testaukset, jäljitykset, karanteenit, rokotukset, terveydenhuollon kapasiteetin varmistaminen ja kuntalaisten ohjeistus jatkuvat ja korostuvat taas epidemian vaikeutuessa. Johto, esimiehet ja henkilöstö ovat tähän mennessä onnistuneet poikkeusaikojen työssään hyvin ja ansaitsevan siitä kiitoksen. Koronanepidemian aiheuttamat poikkeusolot ovat nostaneet näkyvästi esille julkisen työn arvon ja toimivien hyvinvointipalvelujen merkityksen koko yhteiskunnalle.

Koronarokotusten merkitys taudin nujertamisessa ja koko yhteiskunnan avautumisessa on ratkaisevaa. Koronarokotuksia valmistavien yritysten toimitusvaikeudet ovat hidastaneet dramaattisesti Suomen ja EU:n rokotekattavuuden saavuttamista.

Kaupungeilla, kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on vahvaa kokemusta ja osaamista rokottamisesta ja sen edellyttämistä järjestelyistä. Ne pystyvät kustannustehokkaasti ja laadukkaasti lisäämään rokottamista merkittävällä tavalla, kun vain rokotteita saadaan lisää. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on arvioinut pystyvänsä nostamaan kapasiteetin viikossa lähes 70 000 rokotukseen.

Kunta-alan henkilöstö selvisi koronavuodesta hyvin

Koronapandemia on vaikuttanut suuresti työjärjestelyihin kunta-alalla. Poikkeusolojen vuoksi kunta-alalla siirryttiin mahdollisimman paljon etäpalveluihin ja -työhön. Työn luonne ja erilaiset työjärjestelyt näkyivät koronavuonna monin tavoin eri ammattialoilla.

Kun esimerkiksi hallinnollista ja toimistotyötä tekevistä enemmistö siirtyi etätyöhön, niin terveys- ja sosiaalialalla valtaosa jatkoi lähityössä. Etäopetukseen siirryttiin etenkin toisella asteella mutta myös osittain perusopetuksessa. Moni kuntien henkilöstöstä siirtyi osittain tai kokonaan toisiin työtehtäviin. Koronasta aiheutuva työkuormitus kohdistui epätasaisesti eri toimialoihin ja ammattiryhmiin.

Työterveyslaitoksen laajaan otokseen perustuvat tutkimukset osoittavat, että kunta-alan henkilöstö selvisi haastavasta koronavuodesta pääosin hyvin. Työyhteisöt kunnissa koetaan toimiviksi ja niissä on paljon sosiaalista pääomaa. Johtamisen ja työilmapiirin koettiin yleisesti parantuneen. Kuntien ja kuntayhtymien työnantajakuva on kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Lähes 80 prosenttia tutkimukseen vastaajista olisi valmis suosittelemaan omaa työpaikkaansa ystävilleen. Kunta-alan työloista annetaan julkisuudessa monesti aivan toisenlainen ja kielteinen kuva. Tämän taustalla voi olla myös järjestöpuolen edunvalvonnassa käytetty negatiivisen kuvan luominen kuntatyöpaikoista.

Tiukka talous aiheutti yhteistoimintaneuvotteluja

Kuntatalouden tilanne oli historiallisen huono jo ennen koronapandemiaa, joka heikensi taloutta entisestään. Koronatilanteen ja talouden vuoristoradan vuoksi yhteistoimintaneuvotteluja käytiin viime vuonna ennätysmäärä. Lomautuksia ja palkanmaksun keskeytyksiä lisäsivät taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja koronarajoitusten aiheuttama töiden väheneminen.

Lomautuksista hieman yli puolet johtui kuntataloudesta ja loput koronaepidemiasta. Kaiken kaikkiaan lomautukset ja palkanmaksun keskeytykset koskivat lähes 20 000 palkansaajaa. Lomautusten ja irtisanomisten tarve arvioitiin KT:n tiedustelussa alun perin selvästi suuremmaksi kuin lopullinen toteuma. Hallituksen perusteltu ja määräaikainen koronatukipaketti kunnille ja sairaanhoitopiireille vei pahimman kärjen pois kuntasektorin lomautus- ja irtisanomistarpeesta.

Kuntien viime vuoden tilinpäätökset muodostuivatkin etenkin valtion taloudellisen tuen vuoksi selvästi ennakoitua paremmiksi. Kuntatalouteen ei ole kuitenkaan syntynyt määräaikaisten ja velalla rahoitettujen koronatukien myötä uutta jakovaraa. Pandemian jatkuessa loppulasku julkiselle taloudelle ja kunnille on edelleen auki.

Valmiuslain valtuuksia tarvitaan pahenevan koronatilanteen varalle

Viime viikkoina uusien koronatapausten määrät ovat Suomessa lisääntyneet aikaisempaa enemmän rajoitustoimista huolimatta. Valtioneuvosto on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. 

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta. Ne koskevat esimerkiksi valtuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan ohjaamiseen ja kiireettömän hoidon määräajoista poikkeamiseen.  Uusia ja järeämpiä toimia epidemian hillitsemiksi otetaan nyt käyttöön.

Palvelussuhteen ehdoista poikkeaminen valmiuslain nojalla ei ole mukana hallituksen esityksessä, jolloin kuntatyönantajien toimivaltuudet palvelussuhteiden osalta säilyvät toistaiseksi ennallaan. Työnantajat varautuvat koronatilanteen vaikeutumiseen tällä hetkellä normaalein toimivaltuuksin ja soveltavat edelleen kunnallisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa olevia määräyksiä ja palvelussuhteita koskevaa lainsäädäntöä sellaisenaan.

Koronapandemian tilanne voi kuitenkin muuttua vieläkin vaikeammaksi ja terveydenhuollon kapasiteetti erityisesti tehohoidossa saattaa vaarantua. Mitään valmiuslain valtuuksia henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ei pidä ennakolta sulkea pois, jos hallitus ja eduskunta toteavat valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöönoton kriisin pahentuessa perustelluksi. Viime keväänä työnantajat sovelsivat valmiuslain toimivaltuuksia hyvin vastuullisesti turvatakseen kriisitilanteessa kansalaisten hoidon edellyttämän henkilöstön saatavuuden.

Paikallinen sopiminen on laajaa kunta-alalla

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat jo pitkään mahdollistaneet laajat mahdollisuudet sopia paikallisesti toisin palvelussuhteen ehdoista. Paikallisella sopimisella voidaan osaltaan pyrkiä varmistamaan kuntien ja kuntayhtymien kyky turvata palvelutuotannon velvoitteitta koronakriisin aikana ja sen jälkeen. KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat tehneet äskettäin yhteisen valtakunnallisen ohjeistuksen korona-ajan paikalliseen sopimiseen.

Paikallisia sopimuksia onkin tehty korona-aikana runsaasti erityisesti sairaanhoitopiireissä ja suurissa kaupungeissa. Yleisimmin sopimukset ovat koskeneet korotettuja palkkioita varallaolosta, hälytys- ja ylityöstä sekä vuoronvaihdoista. Paikalliset sopimukset koskevat myös lisäkorvauksia joustavuudesta, joissa työntekijä suostuu esimerkiksi peruuttamaan jo myönnetyn vuosiloman. Työnantajat ovat myös omilla ratkaisuillaan tehneet vastaavia päätöksiä lisäkorvauksista.

Kunta-alan palkkausjärjestelmä sisältää muutoinkin laajan keinovalikoiman palkitsemiseen, kun työtehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu tai syntyy muu palkitsemisen peruste esimerkiksi kertapalkkioon. Näitäkin kannusteita on käytetty korona-aikana henkilöstön palkitsemiseen.

Kunta-alalla neuvotellaan ja jaetaan 1.4. paikallinen palkkaerä, jonka suuruus on yleisimmin 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta. Paikallinen erä perustuu kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksiin ja se voidaan kohdentaa paikallisten tarpeiden mukaisesti henkilöstön palkkauksen edistämiseen.

Tarvitaan päätöksiä työvoiman saatavuuden varmistamiseksi

Marinin hallitus kokoontuu huhtikuussa hallituskauden puoliväliriiheen.On välttämätöntä, että puoliväliriihessä päätetään kattavasta kansallisesta toimenpideohjelmasta hyvinvointipalveluiden työvoimatarpeiden turvaamiseksi.

Suomen väestön ikärakenteen kehitys kärjistää osaajapulaa. Pelkästään sote-aloille tarvitaan eläköitymisestä ja hoidon tarpeen kasvusta johtuen THL:n arvion mukaan noin 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä.

Hallitusohjelman mukaiset päätökset hoivamitoituksesta, hoitotakuusta ja muista uusista henkilömitoituksista lisäävät entisestään työvoiman tarvetta merkittävästi. Hallitusohjelman mukaisia lainsäädäntöuudistuksia ei kyetä käytännössä toteuttamaan ilman lisähenkilöstöä.

Sote- ja opetusalan koulutusmääriä on lisättävä ja lisäykset on kohdennettava niihin ammatteihin ja toimialoihin, joissa ovat suurimmat osaajakapeikot. Täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksia täytyy parantaa. Kelpoisuusehtoja ja henkilöstömitoituksia pitäisi pikemminkin joustavoittaa kuin kiristää.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhteisesti vedonneet hallitukseen työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen täydentämiseen tarvittava kieli- ja täydennyskoulutusta sekä ammattipätevyyden hankkimisen lupaprosessia täytyy sujuvoittaa. Työperäistä maahanmuuttoa pitää edistää maidenvälisiin sopimuksiin perustuvalla sote-alojen rekrytointi- ja koulutusohjelmalla.

Eläkkeelle jo siirtyneiden osallistumista työmarkkinoille tulee kannustaa verotuksellisin keinoin. Tavoitteena pitäisi olla, että eläkkeellä tehtävä työ ei nosta jo ansaitun eläkkeen verotusta vaan eläketuloa ja ansiotuloa verotettaisiin erikseen.

Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä ja edistävä toimenpideohjelma käynnistetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Digitalisaation ja teknologian käyttöönottoa edistetään sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennetulla rahoituksella.

KT Kuntatyönantajat on kuntien ja kuntayhtymien valtakunnallisena työnantajaorganisaationa valmis ratkaisujen hakemiseen ja yhteistyöhön toimenpideohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kirjoittaja on Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja