Markku Jalosen kolumni: Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono – karu tilanne tulee ottaa huomioon haasteellisissa työmarkkinaneuvotteluissa

Kunta-alan työmarkkinaneuvotteluja käydään parhaillaan hyvin haasteellisessa toimintaympäristössä. Julkisen talouden alijäämä syvenee tänä vuonna ja pysyy mittavana lähivuodet. Alijäämän kasvamisen syynä ovat muun muassa hallitusohjelman menolisäykset. Hallituksella onkin kova työ saada julkinen talous hallitusohjelman mukaisesti tasapainoon vuonna 2023.

Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino on poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2019 tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntatalouden kriisi jatkuu.

Talousvaikeudet ravistelevat kaikenkokoisia kuntatyönantajia. Sopeutustoimet jatkuvat, veroja korotetaan ja velkaantuminen kasvaa.

Tuoreen kuntien tilannekuvaraportin mukaan kunnat eroavat kooltaan, olosuhteiltaan ja väestörakenteeltaan merkittävästi toisistaan. Kuntien väliset erot ovat 2000-luvulla kasvaneet erityisesti väestörakenteen muutosten seurauksena.

Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja syntyvyyden lasku vaikuttavat voimakkaasti niin kuntien taloudelliseen kantokykyyn kuin kuntien edellytyksiin järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut.

Todellisten kustannusten ja varattujen varojen välillä suuri kuilu

Hoivamitoitus, hoitotakuu ja muut hallitusohjelman uudet velvoitteet kaventavat kuntien talouden liikkumavaraa entisestään.

Vaikka lisämenot luvataan kompensoida täysimääräisesti, todellisten kustannusten ja niihin varattujen valtion rahojen välillä on olemassa suuri kuilu. Kunnat tarvitsevat tehtävistä selvitäkseen lisää perusrahoitusta valtiolta, mutta valtion taloudessakaan ei ole ylimääräistä jakovaraa.

Hallituksen ja poliitikkojen ei pidä kuitenkaan sekaantua kunta-alan neuvotteluihin millään tavalla.

Kunta-alaa rasittaa myös se, että kuntatyönantajien eläkemaksu on neljä prosenttiyksikköä yksityisten työnantajien eläkemaksua korkeampi. Se merkitsee yksityisiin työnantajiin verrattuna 737 miljoonan euron lisälaskua kuntatyönantajille.

Henkilöstösäästöjä haetaan monin keinoin

KT:n tuoreen tiedustelun mukaan kunta-alan vaikea taloudellinen tilanne näkyy poikkeuksellisen suurina lomautuksina ja irtisanomisina. Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat joutuvansa tänä vuonna lomauttamaan yli 8 300 ja irtisanomaan yli 750 työntekijää.

Suurempia lomautusmääriä on viime vuosikymmeninä ollut vain muutaman kerran. Suurempiin irtisanomisiin on kuntasektorilla jouduttu viimeksi 1990-luvun lamavuosina.

Suurin osa kunta-alan henkilöstösäästöistä hankitaan kuitenkin muilla keinoin. Näihin keinoihin kuuluvat muun muassa toiminnan tehostaminen työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla, rekrytoinnin tiukentaminen sekä luonnollisen poistuman hyödyntäminen. Sijaisten ja määräaikaisten käyttöä pyritään yhä vähentämään.

Pitkäaikaiset tuottavuusohjelmat ovat yleistyneet kuntien ja kuntayhtymien keinovalikoimassa. Tuottavuusohjelmat sisältävät työvoimakustannusten sopeutustoimia, palveluverkkojen uudistamista ja muita tuottavuutta parantavia toimenpiteitä.

Nykyinen sopimusjärjestelmä on joustava

Käynnissä olevissa kunta-alan työmarkkinaneuvotteluissa on välttämätöntä mitoittaa sopimusratkaisun kustannustaso kuntien karun taloustilanteen ja palkanmaksukyvyn mukaan.

Ylimitoitetut palkkavaatimukset vaarantavat kuntapalvelut ja johtavat helposti uusiin sopeutustoimiin. Sopimusratkaisun pitää edistää työllisyyttä, tuloksellisuutta ja tuottavuutta.

Kansalaiset arvostavat suomalaisia kuntapalveluja ja niitä tuottavaa henkilöstöä. Gallupeissa monet henkilöstöryhmät saavat tukea palkankorotuksille.

Samassa yhteydessä unohdetaan kuitenkin kysyä, kuinka paljon lisää veroja suomalaiset ovat valmiita maksamaan ylimääräisten palkankorotusten rahoittamiseksi.

Kunta-alan nykyinen sopimusjärjestelmä on joustava ja se mahdollistaa hyvin eri ammattiryhmien erityispiirteiden huomioinnin.

Esimerkiksi terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle on perustettu omat neuvotteluryhmät Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sisälle.

Kunta-alan palkat kilpailukykyisiä

Kunnissa ja kuntayhtymissä voidaan laajasti sopia työehdoista paikallisesti. Palkankorotuksia on paikallisesti kohdennettu muita enemmän mm. sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöön työvoiman kysynnän tarpeiden mukaan.

Palkkaus- ja työaikajärjestelmiä on syytä kehittää ja paikallisia järjestelyeriä tarvitaan jatkossakin.

Kuntasektorin palkat ovat kilpailukykyiset, kun niitä verrataan vastaaviin aloihin työmarkkinoilla sekä otetaan huomioon lyhyempi vuosityöaika ja muut palvelussuhteen ehdot. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kunta-alan ansiot ovat kehittyneet kahtena edellisvuotena vähintäänkin yleisen ansiokehityksen mukaisesti.

Keskimääräinen kokonaisansio oli vuonna 2018 kunta-alan kokoaikaisella henkilöstöllä 3 215 euroa kuukaudessa.

Suomen kaikista kokoaikaisista palkansaajista sitä vähemmän ansaitsee 54 prosenttia. Samana ajankohtana sairaanhoitajan kokonaisansio oli 3 163 euroa kuukaudessa ja sitä vähemmän ansaitsee 52 prosenttia suomalaisista.

Kunta-alan työelämän kehittämistä tulee jatkaa

Useiden selvitysten mukaan esimerkiksi sote-alan henkilöstö pysyy hyvin omalla alallaan. Kunta-alan sisällä sote-henkilöstöstä alaa on vaihtanut vain 1–2 prosenttia tutkinnon suorittaneista.

Viime vuosina selvästi eniten lisähenkilöstöä on palkattu sote-aloille. Tutkimusten mukaan työn imua koetaan julkisella sektorilla useammin kuin yksityisellä sektorilla. Eniten työn imua on opetus- ja sote-alan henkilöstön parissa.

Kunta-alalla on vahva perinne työelämän tuloksellisuuden, laadun ja työhyvinvoinnin edistämisessä. KT ja pääsopijajärjestöt ovat yhdessä toteuttaneet menestyksellisesti kunta-alan työelämän kehittämisohjelmaa useiden vuosien ajan. Kuntatyönantajat panostavat paljon johtamisen, työolojen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Kunta-alan työelämän tuloksellisuuden, laadun ja työhyvinvoinnin edistämistä pitää jatkaa myös seuraavassa sopimusratkaisussa.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja