Kunta-alan työmarkkinaneuvotteluja käydään parhaillaan hyvin haasteellisessa toimintaympäristössä. Julkisen talouden alijäämä syvenee tänä vuonna ja pysyy mittavana lähivuodet. Alijäämän kasvamisen syynä ovat muun muassa hallitusohjelman menolisäykset. Hallituksella onkin kova työ saada julkinen talous hallitusohjelman mukaisesti tasapainoon vuonna 2023.
Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino on poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2019 tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntatalouden kriisi jatkuu.
Talousvaikeudet ravistelevat kaikenkokoisia kuntatyönantajia. Sopeutustoimet jatkuvat, veroja korotetaan ja velkaantuminen kasvaa.
Tuoreen kuntien tilannekuvaraportin mukaan kunnat eroavat kooltaan, olosuhteiltaan ja väestörakenteeltaan merkittävästi toisistaan. Kuntien väliset erot ovat 2000-luvulla kasvaneet erityisesti väestörakenteen muutosten seurauksena.
Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja syntyvyyden lasku vaikuttavat voimakkaasti niin kuntien taloudelliseen kantokykyyn kuin kuntien edellytyksiin järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut.
Todellisten kustannusten ja varattujen varojen välillä suuri kuilu
Hoivamitoitus, hoitotakuu ja muut hallitusohjelman uudet velvoitteet kaventavat kuntien talouden liikkumavaraa entisestään.
Vaikka lisämenot luvataan kompensoida täysimääräisesti, todellisten kustannusten ja niihin varattujen valtion rahojen välillä on olemassa suuri kuilu. Kunnat tarvitsevat tehtävistä selvitäkseen lisää perusrahoitusta valtiolta, mutta valtion taloudessakaan ei ole ylimääräistä jakovaraa.
Hallituksen ja poliitikkojen ei pidä kuitenkaan sekaantua kunta-alan neuvotteluihin millään tavalla.