Markku hoivaa satoja eläimiä joka vuosi villieläinhoitolassaan – katso suloinen video asiakkaista: Joukossa sairas pikkuhirvi ja loukkaantunut ketunpoika

1:42

Mustasaaressa Merenkurkun saaristossa toimii villieläinhoitola. Lahjoitusvaroin toimivassa hoitolassa asiakkaina on mitä eläimiä milloinkin. Tämän jutun tekemisen aikoihin hoitolan tuoreimmat asiakkaat olivat orpo ketun poikanen, orpo peuran vasa ja sairas pikkuinen hirvi.

Markku Harju aloitti toiminnan toistakymmentä vuotta sitten. Alku oli vaatimaton.

– Meillä oli hoidossa ollut orava mukana, kun muutimme tänne ja sitten tuli merikotka. Siitä se lähti melkein vahingossa, kertoo Harju hoitolan alkuhetkestä.

Toiminta on vähitellen laajentunut ja nykyään vuosittain Harjun hoivaa saa 400–500 eläintä. Kaiken toiminnan tavoitteena on hoitaa apua tarvitsevat eläimet kuntoon, että ne voivat palata luontoon.

– 60–70 prosenttia meille tulleista eläimistä palaa luontoon, mutta esimerkiksi lankoja päin lentäneen linnun siipi on aika mahdotonta korjata, sanoo Harju.

Koronakevät näkyy tarhassa

Tänä keväänä villieläinhoitolaan on tuotu tavallista enemmän eläimiä.

– Ihmisillä on ollut enemmän aikaa samoilla metsissä ja huomata eläimiä, kertoo Harju sylissään orvoksi jäänyt peuran vasa.

Villieläinhoitolan asiakkaat ovat usein orpoja tai muuten emostaan eroon joutuneita.

– Eläinlääkäri tarkastaa eläimet ja jos niillä on muutakin vaivaa kuin nälkä ja väsy, ne saavat eläinlääkärin hoitoa, kertoo Harju.

Hoivan eläimille antaa Harju vaimonsa kanssa. Tämä jutun teon aikaan Harjujen talon terassilla lepäili sairas hirven vasa, joka ei jaksanut imeä ruokaansa tuttipullosta, niinpä se sai ravintonsa mahaletkulla.

Hirvet takapihalla aitauksessa

Markku Harjun omistamalla Villieläinhoitola Nordic Wild Life Carella on aluehallintoviraston lupa pitää hirviä.

Harjut pyrkivät siihen, että villieläimiä ei nimetä, mutta hirvillä nimet on. Haastattelun aikana Helge nauttii arvokkaasti porkkana-ateriaa, mutta Urho on kiinnostunut median työskentelystä.

Lopulta Urho kääntää kameran pois Markusta ja yrittää syödä kameraa suojanneen sateenvarjon. Tempuistaan yksivuotias uros saa hoitajaltaan hellät nuhteet.

– Jästipää.

Sekä Helgen että Urhon on määrä palata metsiin itsenäiseen elämään. Helge väistää ihmistä, mutta Urho on kovin utelias.

– Vapauttamisen kanssa pitää toimia hyvin varovaisesti, koska Urho saattaisi lähestyä ihmistä. Sen sijaan Helge väistää ihmistä ja uskon, että Helge opettaisi Urhon hirvien tavoille, jos ne vapautetaan yhdessä, pohtii Harju.

0:38
Katso hellyyttävä video hoitolan kettupennusta.

Eläinten ehdoilla

Harjujen eläinhoitola on eläintarha sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä siellä ei ole ulkopuolisia ihmisiä katselemassa eläimiä.

– Eläinten ehdoilla mennään ihan täysin. Me emme ota tänne vieraita. Tänä vuonna ei ole käynyt ketään, koska ihminen häiritsee eläintä, kertoo Harju periaatteistaan.

Villieläinhoitolan arkea voi kuitenkin seurata Facebookin kautta. Lahjoitusvaroin toimivan eläinhoitolan ylläpitäminen on kokopäivätyötä.

– Kyllä tähän menee noin 24 tuntia vuorokaudessa.

Eläinten vaatima huomio on paitse ympärivuorokautista myös ympärivuotista.

– Viimeksi olemme vaimon kanssa viettäneet pitkän viikonloppuvapaan vuonna 2018. Nyt on toiveissa, että 2024 pitäisimme taas kolmen päivän vapaan, myhäilee Harju ja rapsuttaa kurittoman Urhon korvaa.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja